Ukrainan sodan vaikutukset talouteen ja sijoituksiin

crowd on protest against war on ukraine

Inflaatio oli jo ennen Ukrainan sotaa 4-5 %:n tasolla. Nyt hyperinflaatio on todellinen uhka taloudelle – sotatoimien laajenemisen ohella. Pakotteet ja vastapakotteet nostavat varsinkin energian hintaa Euroopassa, mikä puolestaan vaikuttaa esimerkiksi ruoan hintaan. Sivu sisältää mainoslinkkejä.*

Osakemarkkinat romahtivat

gray airplane on seashore
Photo by Lindeboom Jean-Bapt on Pexels.com

Euroopan pörssit reagoivat viime viikolla tapahtuneeseen Venäjän hyökkäykseen laskemalla välittömästi 2-4 % indeksitasolla, ja lasku on jatkunut voimakkaana edelleen.

Helsingin pörssi ylipäätään lukeutuu alkuvuoden suurimpiin laskijoihin. Pelkästään viimeisen kuukauden aikana se on tullut alas peräti 17,25 %. Käytännössä nyt on palattu joulukuun 2020 hintatasolle eli vuoden 2021 tuotot ovat sulaneet pois.

Pakotteet ja ruplan arvon romahtaminen vaikuttavat luonnollisesti erityisesti Venäjän naapurimaihin. Venäjän kaupan osuus on tosin ollut meillä enää vain noin 5 %:n luokkaa, mutta myös venäläisten turistien poisjäänti tulee rokottamaan Suomen taloutta.

Kryptovaluutta bitcoin ampaisi sekin viime viikon torstaina lähes 10 %:n pudotukseen ja sen arvo on heilunut voimakkaasti.

Yhdysvalloissa lasku jäi huomattavasti maltillisemmaksi, kun esimerkiksi S&P 500 -indeksi laski aluksi 1,5 % ja on tältä viikolta vain maltillisesti miinuksella (-0,58 %). Tokion Nikkei -indeksi laski sekin ainoastaan 1,6 %.

Nyt nähty lasku markkinoilla kertoo siitä, että sodan uhkaa oli jo hinnoiteltu osakkeisiin. Kun varmistus sodalle sitten tuli, oli välitön vaikutus ”vain” muutamia prosentteja – joskin uuden tiedon myötä lasku on jatkunut.

Huomionarvoista on, että bitcoin laski jälleen osakkeiden vanavedessä, kuten sen kurssi käyttäytyi esimerkiksi kevään 2020 koronakriisissä. Kryptovaluutat näyttävätkin toimivan vain huonosti kriisiaikojen turvasatamina – ainakaan päinvastaiseen suuntaan osakemarkkinoiden kanssa niiden arvo ei kehity.

Lue seuraavaksi: Onko bitcoin kupla?

Kullan hinta nousi poikkeuksellisen korkealle

bullion gold gold bars golden
Photo by Pixabay on Pexels.com

Toisin kuin esimerkiksi kryptovaluutat, nousi kullan hinta poikkeuksellisen korkealle ylittäen 1900 dollarin hinnan unssilta. Nousua kullan hinnassa oli pelkästään viime viikolla 4,35%!

Taloudellisesti epävarmoina aikoina varallisuus näyttää siis edelleen hakeutuvan kullan kaltaisiin perinteisiin turvasatamiin.

Kultaan voikin olla ihan perusteltua sijoittaa pieni siivu omasta salkusta. Vaihtoehtoja on monia:

  • Fyysinen kulta (kolikot, harkot, arvokellot)
  • Kultaa seuraavat ETF-rahastot
  • Kaivosyhtiöiden osakkeet

Kullan ohella myös raakaöljyn hinta nousi korkeimmalle hintatasolleen lähes kahdeksaan vuoteen.

Suomalaisilla piensijoittajilla satoja miljoonia euroja Venäjällä

the state historical museum in moscow
Photo by Max Avans on Pexels.com

Suomalaiset piensijoittajat ovat sijoittaneet Venäjälle noin 600 miljoonaa euroa pelkästään rahastojen kautta. Määrä kuitenkin vastaa alle prosenttia kokonaissijoituksista.

”Venäjälle sijoitetun omaisuuden arvo on pyyhkiytynyt lähes kokonaan”, uutisoi Yle. Kyse on pääasiassa piensijoittajien rahoista, sillä eläkeyhtiöt ja muut suuret institutionaaliset sijoittajat nostivat kytkintä jo ennen sotaa.

Saman jutun mukaan ”todennäköisesti sijoitukset ovat pysyvästi arvottomia”. Tämä onkin luonnollinen lopputulema, sillä sodan jälkeen Venäjän talous tulee olemaan käytännössä täysin tuhoutunut ja toipuminen voi kestää vuosikymmeniä.

Suljettuna tähän asti ollut Moskovan pörssi kuitenkin avataan mahdollisesti tulevana keskiviikkona. On todennäköistä, että osakkeet syöksyvät sen jälkeen liki vapaapudotuksessa, kun sijoittajat vetävät joukolla rahojaan pois.

Jotain kertoo se, että Lontoon pörssiin listatuista venäläisyhtiöistä esimerkiksi Sberbankin osake romahti yhdeksästä dollarista viiteen senttiin ja Lukoilin 72 dollarista 72 senttiin. Kumpikin yhtiö on käytännössä sijoituskelvoton.

Tilanne alleviivaa sitä, miten tärkeää maantieteellinen hajauttaminen on. Yksittäisellä markkinalla voi käydä mitä tahansa!

Lue seuraavaksi: Näin laadit sijoitussuunnitelman

Hyperinflaation uhka

wood smartphone shopping business
Photo by Engin Akyurt on Pexels.com

Suomessa eletään nyt poikkeuksellista kustannusnousun aikaa, arvioi tutkimusprofessori Jyrki Niemi Helsingin Sanomille.

Ukrainan sota nostaa esimerkiksi energian, öljyn ja lannoitteiden hintoja, mikä puolestaan nostaa ruoan hintaa. Lisäksi tuotantoketjut voivat katkeilla, ja markkinapaniikki heiluttaa sekin hintoja.

Erityisen ongelmallista on, että 40 % Euroopan maakaasusta tulee Venäjältä. Jos jompikumpi osapuoli laittaa pelin poikki, eli Venäjä lakkaa myymästä tai Eurooppa ostamasta, voi Eurooppa olla ennennäkemättömässä energiakriisissä.

Sen jälkeen viimetalviset ennätyksellisen korkeat sähkönhinnat eivät luultavasti tunnu enää missään.

Eurooppa tekeekin juuri nyt kaikkensa päästäkseen mahdollisimman nopeasti, mutta samalla edes jotenkin hallitusti irti venäläisestä maakaasusta. Putin rahoittaa kaasumyynnillä sotaa, joten paine on valtava.

Huonekalujätti Ikea ilmoitti menneellä viikolla, että sen tuotteiden hinnat tulevat nousemaan keskimäärin 12 % tänä vuonna (!). Korotusta voi luonnehtia yhdellä sanalla: massiivinen. Ikea on perustellut korotusta kasvaneilla toimitus- ja materiaalikuluilla.

On perusteltua odottaa, että samansuuntaista hintojen nousua nähdään muissakin kulutustavaroissa. Pieniin toimijoihin kasvaneet kustannukset iskevät vielä suuria kovemmin, sillä niillä ei ole samanlaista hinnoitteluvoimaa siirtää kohonneita kuluja hintoihin.

Lue myös: Miten sijoittaja voi hyötyä inflaatiosta? 5 yllättävää tapaa!

Lue myös: Inflaation vaarat

Sota saattaa laajeta Euroopassa – miten toimia tässä tilanteessa?

silhouette of soldiers walking
Photo by Pixabay on Pexels.com

Sotilaallisissa konflikteissa on aina olemassa se mahdollisuus, että yhä uusia maita tulee vedetyksi mukaan. Tämä voi tapahtua esimerkiksi siten, että avun vieminen perille estetään sotilaallisesti, tai valloittaja jatkaa rikollista retkeään maasta toiseen.

Kaksi viikkoa sitten Venäjän hyökkäystä Suomeen saattoi vielä pitää hyvin epätodennäköisenä. Hyökkäyssota Ukrainaan kuitenkin näytti sen, että Putin toimii ulkopuolisiin silmiin ennalta-arvaamattomalla tavalla.

Näin ollen perustelu siitä, että Venäjä ei hyökkää Suomeen, koska sen ei kannata niin tehdä, menettää merkityksensä. Putin ei nimittäin välttämättä toimi sen mukaan, mikä on rationaalista tai ulospäin järkevää.

Suomi onkin monin tavoin varautunut tilanteen kärjistymiseen. Sotilaallista valmiustasoa on nostettu, ylimääräisiä sotaharjoituksia pidetty ja viimeisimpänä presidentti Niinistö kävi Yhdysvalloissa tapaamassa presidentti Bidenia sopien tiiviistä yhteistyöstä.

Indeksisijoittamisen perusperiaate on, että rahasto-ostoja tehdään tasaisesti kuukausittain tilanteesta riippumatta. Muutoin sijoittaminen ei enää ole passiivista, vaan mukaan tulee aktiivisen näkemyksen ottamisen elementti.

Näin kannattaa myös nyt toimia. Antaa siis sijoitusten rullata normaalisti oman sijoitussuunnitelman mukaan.

Samaan aikaan näen jonkinlaisen tilanteen eskaloitumiseen varautumisen paikallaan. Esimerkiksi turhista veloista kannattaa viimeistään nyt hankkiutua eroon ja hajauttaa sijoituksia, jos ei vielä niin ole tehnyt. Ylijäämää on hyvä olla tileillä.

Keinoja oman energiankulutuksen pienentämiseen voi niitäkin olla paikallaan miettiä. Akuutit hankinnat kannattaa tehdä mieluummin nyt kuin hintojen nousun jälkeen. Toisaalta ei-välttämättömät niin sanotut turhat hankinnat kannattaa luultavasti jättää tekemättä ja säästää nekin rahat.

Kultaan sijoittaminen ei itse asiassa vaikuta ollenkaan huonolta vaihtoehdolta tässä maailman tilanteessa. Jos euron arvo romahtaa, pitää kulta todennäköisesti pintansa. Kultainen arvokello vaikuttaa vaihtoehdoista allekirjoittaneesta parhaalta. Sen voi tilanteen vaatiessa vaihtaa vaikka jyväsäkkiin.

Panikointiin ei ole kuitenkaan syytä lähteä, vaan pohtia huolellisesti, mitä tekee. Näen varautumisen ja erilaisten tulevaisuuden skenaarioiden pohtimisen viisautena, en hätäilynä.

Laita blogi alta tilaukseen, niin et missaa yhtään postausta!

Pyrin tässä blogissa jakamaan hyödyllistä tietoa säästämiseen, sijoittamiseen ja oman talouden hallintaan liittyen sekä auttamaan myös sinua saavuttamaan unelmasi. Julkaisen uuden kirjoituksen aina sunnuntaisin. Laita blogini seurantaan, jotta et jää mistään paitsi!

Tervetuloa mukaan miljoonajahtiin!

Jaa tämä artikkeli sosiaalisessa mediassa:

One thought on “Ukrainan sodan vaikutukset talouteen ja sijoituksiin

  1. Moi! Kiitoksia hyvin mielenkiintoisesta ja hyvin kirjoitetusta blogista, ilo on ollut lukea tätä jo tovin aikaa. Sellainen kysymys on askarruttanut itseäni viime aikoina kovasti, ja liittyen juuri tähän vallitsevaan tilanteeseen, että kumpaan laittaisit nyt itse enempi painotusta jos pitäisi valita, Ruotsin vai Suomen indeksirahastoon (Nordnet)? Olen nyt muutamien suorien osakeostojen jälkeen palaamassa takaisin indeksipuolelle, ja Handelin USA on toki no-brainer mutta olen miettinyt, että olisiko fiksua ottaa pelkkä Ruotsin rahasto siihen kaveriksi koska Suomen arvostus saattaa nyt valitettavasti olla hieman heikompaa maailmalla johtuen tästä meidän sijainnista, ja se voisi mahdollisesti näkyä sitten tottakai tuotossa. Vai laittaisitko edelleen itse tasaisesti sekä Suomeen että Ruotsiin, kuten olet salkku-sivusi mukaan käsittääkseni tehnyt? Norjahan olisi tuon öljyasian kannalta toki mielenkiintoinen tällä hetkellä, mutta jotenkin ei houkuta ”pelkän” öljyn varaan laittaa. Ja toki tuo verotus Norjan rahastossa vähän hiertää.

Mitä mieltä olet? Kommentoi, niin jutellaan lisää!

%d bloggaajaa tykkää tästä: