Moni pyrkii ajoittamaan markkinoiden liikkeitä, vaikka tutkimusten mukaan se ei kannata. Ajoittamisen ohella myös sijoitusten veivaaminen kohteesta toiseen tuhoaa monen sijoittajan tuotot. Milloin osakkeita kannattaa ostaa? Sivu sisältää mainoslinkkejä.*
Mitä tarkoittaa markkinoiden ajoittaminen?
”Paljon enemmän rahaa on menetetty korjausliikkeisiin valmistautuessa tai niitä ennakoidessa kuin on menetetty itse korjausliikkeissä.”
– Peter Lynch, sijoituskirjailija, salkunhoitaja
Wikipedian mukaan markkinoiden ajoittaminen on strategia, jossa osakkeiden tai muiden sijoitusinstrumenttien osto- ja myyntipäätöksiä tehdään yrittäen ennustaa tulevaisuuden markkinaliikkeitä.
Investopedia määrittelee markkinoiden ajoittamisen seuraavasti: se tarkoittaa sijoitusvarojen siirtämistä markkinoille tai sieltä pois – tai niiden vaihtoa omaisuusluokkien välillä – ennakoivien menetelmien perusteella.
Tyypillisesti tämä tapahtuu siten, että arvostusten ollessa korkealla osakesalkkua kevennetään kovalla kädellä, ja varoja siirretään pankkitilille tai toiseen omaisuusluokkaan (esimerkiksi asunnot).
Tämän jälkeen jäädään odottamaan markkinaromahdusta, jonka tullessa osakkeet on tarkoitus ostaa takaisin.
Tavoitteena on siis myydä kalliilla ja ostaa halvalla. Apuna ajoittamisessa käytetään usein teknistä tai fundamenttianalyysiä, joskin moni piensijoittaja pohjaa peliliikkeensä pelkkään mutuun.
Huom! Tätä ei pidä sekoittaa arvosijoittajalle tyypilliseen aliarvostusten etsimiseen osakemarkkinoilta, sillä arvosijoittaja kuitenkin tyypillisesti on aina markkinalla mukana.
Lue seuraavaksi: 10 parasta syytä sijoittaa indeksirahastoihin
Miksi ajoittaminen ei kannata?
“Ihmiset tekevät suuren virheen, jos he kuvittelevat voivansa ennustaa osakemarkkinoiden lyhyen aikavälin liikkeitä – tai jos he kuuntelevat markkina-ajoituksesta puhuvia ihmisiä.”
– Warren Buffett, sijoittaja ja liikemies
Ajoittamisen onnistuminen edellyttää ensinnäkin oikea-aikaista vetäytymistä markkinoilta, mutta myös oikea-aikaista paluuta takaisin. Kuten jäljempänä käy ilmi, niin jo muutaman suurimman nousupäivän missaaminen tuhoaa pitkän aikavälin tuotoista suuren osan.
Keskeinen ongelma onkin, että markkinoiden ajoittaminen lyhyellä aikavälillä on mahdotonta. Kenelläkään ei ole kristallipalloa, josta näkee, nousevatko vai laskevatko osakkeet huomenna, ensi viikolla, ensi kuussa tai ensi vuonna. Kenenkään arvaus ei tässä suhteessa ole parempi kuin toisen.
Arvostusten ollessa korkealla nousu voi siitä huolimatta jatkua vielä vuosia. Tämä tunnetaan niin sanottuna momentum-ilmiönä, eli nousu ruokkii lisänousua ja lasku entistä kovempaa laskua. Viimeisinä hetkinä ennen romahdusta markkina tyypillisesti nouseekin vielä voimakkaasti.
Ei olekaan järin suuri yllätys, että tutkimusten mukaan markkinoiden ajoittaminen ei kannata. Markkinoiden ajoittamiseen pyrkivä sijoittaja tyypillisesti sekä myy osakkeet liian aikaisin että ostaa ne takaisin liian myöhään, mikä on tuottojen kannalta tuhoisaa. Seuraavassa aiheesta lisää.
Nordean analyysi – pörssiromahdusta ei kannata jäädä odottelemaan
Nordea julkaisi hiljattain markkinoiden ajoitusta käsittelevän analyysin, joka pohjautuu kansainvälisten osakemarkkinoiden 50 vuoden historiatietoihin.
Analyysin mukaan yli 12 vuoden sijoitusajalla sijoittajat eivät ole kokeneet yhtään tappiollista ajanjaksoa, jos he ovat sijoittaneet hajautetusti kansainvälisiin osakkeisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että rahojen menettäminen osakemarkkinoilla on lähes mahdotonta, jos sijoittaja itse ei tuhoa tuottojaan!
Jopa Aku Ankan tuurilla varustettu kaikki rahansa huipulla osakemarkkinalle laittanut sijoittaja päätyy pitkällä aikavälillä plussalle, jos vain jaksaa katsella salkkunsa mörnimistä (termi lainattu Inderesin Verneri Pulkkiselta) yli vuosikymmenen ajan.
Edellä oleva siis koskee kertasumman sijoittamista – pohjilta ja huipuilta tasaisesti ostavan kuukausisäästäjän ei näin kauan punaista tarvitse salkussaan katsella.
Nordean analyysi paljastaa myös, että kun sijoituskohde on valittu, kannattaa rahat laittaa markkinoille suhteellisen nopeasti muutaman kuukauden aikana. Potin hajauttaminen liian pitkälle ajalle syö tuotto-odotusta.
Edellä olevan pohjalta Nordean analyysi tulee tulokseen, että sijoittajan kannattaa laittaa säästöt mahdollisimman aikaisin markkinoille tuottamaan.
Osakemarkkinoiden laskua ei kannata odottaa. Markkinoilta poissaolo tulee historian valossa niin kalliiksi, että romahduksen tuomat lisätuotot eivät riitä kompensoimaan menetettyjä tuottoja, jotka ovat seurausta liian aikaisesta markkinoilta poistumisesta.
Lue seuraavaksi: Mihin sijoittaa? | Tässä 10 parasta indeksirahastoa!
Dalbarin tutkimus – passiivinen sijoittaja saa yli tuplatuoton!
Sijoituskirjailija Jarkko Aho toteaa erinomaisessa blogikirjoituksessaan, että ”ajoittaminen on luusereiden peli.”
Siltä se näyttää myös historiallisen datan valossa. Dalbar Inc. markkina-tutkimustoimisto on nimittäin tutkinut sijoittajan saamaa keskimääräistä tuottoa verrattuna rahastojen keskimääräiseen tuottoon. Ote blogista:
Dalbar vertasi vuosien 1988-2007 keskimääräistä osakerahaston tuottoa osakerahastosijoittajan saamaan tuottoon. Tulokset olivat hämmästyttäviä. Rahastot tuottivat keskimäärin 11,6 % joka vuosi, mutta sijoittajat saivat nauttia vain 4,5 % vuosituotosta.
Syy näin huonoon menestykseen löytyi sijoittajien pelkuruudesta ja yrityksestä ajoittaa markkinoita. Huonoina aikoina osakkeet laitettiin myyntiin pelon sekaisten tunteiden vallitessa, vaikka sijoitussuunnitelma ohjeisti aivan muuta.
Osakkeiden takaisinostojen ajoitus ei onnistunut keskivertorahastosijoittajilta yhtään sen paremmin, vaan junasta oltiin auttamatta myöhässä, kun nousu alkoi. Istumalla passiivisesti salkkunsa päällä, sijoittaja olisi saavuttanut yli kaksinkertaisen tuoton.
– Jarkko Aho, Random Walkerin blogissa
Ajoittaminen ei siis kannata myöskään tämän tutkimuksen perusteella. Mutta miksi näin on, siitä lisää seuraavaksi.
Parhaiten tuottaneiden päivien missaaminen tulee kalliiksi
Dalbar on hiljattain tutkinut myös sijoittajan S&P 500 indeksistä saamia tuottoja aikaväliltä 2001-2020. Tällä välillä oli kaikkiaan 5036 kaupankäyntipäivää.
Kun sijoittaja oli mukana markkinalla kaikkina päivinä, sai hän sijoituksilleen 7,43%:n vuosituoton. Jos sijoittaja oli poissa markkinalta viiden (5) eniten tuona ajanjaksona tuottaneen päivän aikana, jäi vuosituotto 4,99%:iin eli sijoittaja menetti koko ajanjakson tuotoista 48,42%.
Jos sijoittaja oli poissa markkinoilta kahdenkymmenen (20) eniten tuottaneen päivän aikana, jäi hänen tuottonsa 20 vuoden ajalta 0,68%:iin eli tuotosta meni sivusuun peräti 95.47%!
Sama mekanismi pätee myös toisinpäin: poissaolo markkinalta kovimpina laskupäivinä parantaa tuottoja merkittävästi. Ongelma vain on, että suurimmat lasku- ja nousupäivät ovat tyypillisesti lähellä toisiaan (korjausliikkeet seuraavat toisiaan), eikä markkinan suunnan ajoittaminen onnistu lyhyellä aikavälillä.
Sijoittajan pahin vihollinen on sijoittaja itse
”Kun toimit markkinoiden tunteen mukaan, teet suuren virheen. Pysy valitulla kurssilla, älä anna näiden markkinoiden muutosten muuttaa mieltäsi. Älä koskaan ole markkinoilla tai poissa markkinoilta, vaan ole aina mukana tietyllä tasolla, olipa se sitten 25, 50 tai 75%.”
– Jack Bogle, ensimmäisen indeksirahaston keksijä ja Vanguardin perustaja
Tästä päästään edellä jo sivuttuun aiheeseen, miksi moni indeksisijoittaja häviää indeksille selvästi.
Indeksisijoittaminen on näennäisesti helppoa: valitset vain sijoituskohteet ja laitat niihin automaattisesti menemään kiinteän summan joka kuukausi seuraavien 20-30 vuoden ajan. Tämän jälkeen koko sijoittamisen voi unohtaa. Tylsää, mutta äärettömän tehokasta – tällä tavalla päihittää valtaosan sijoittajista.
Tässä kohtaa sijoittajan tunteet kuitenkin puuttuvat peliin. Markkinoiden heiluessa ja paniikkia lietsovien tai uusia sijoituskohteita esittelevien uutisten (markkinahäly) vyöryessä päälle on erittäin vaikea olla tekemättä mitään, oli miten rationaalinen ja harkitseva tahansa. Väkisin tulee tunne, että on reagoitava edes jollain tavalla.
On hyvin vaikeaa olla veivaamatta sijoituksiaan trendien mukana. Harmi vain, että harva buumi kestää vuosikymmenestä toiseen. Tulevaisuuden tuotto-odotukset myös näkyvät näiden osakkeiden hinnoittelussa. Pitkän aikavälin megatrendeihin sijoittaminen saattaa silti kannattaa.
Tämä ei tarkoita, että sijoitussuunnitelman pitää olla täysin muuttumaton vuosikymmenestä toiseen. Toisinaan sen päivittämiselle voi olla ihan aito perusteltu syy. Tämä tarve pitää kuitenkin erottaa markkinahälyyn reagoimisesta ja trendien jahtaamisesta. Nopea veivaaminen tuhoaa tuotot helposti.
Erään tutkimuksen mukaan varsinkin ETF-sijoittajat häviävät indeksille, koska ETF:llä on liian helppoa käydä pörssissä kauppaa. Toisin sanoen sijoittaja sortuu turhan helposti lyhyen aikavälin pelailuun markkinoilla ja pyrkii esimerkiksi ajoittamaan ostoja pörssissä. Tästä syystä suosin itse perinteisiä indeksirahastoja.
Milloin osakkeita kannattaa ostaa?
Vastaus otsikon kysymykseen lyhyesti: nyt heti. Ajoittaminen tai markkinoiden romahduksen odottaminen ei kannata.
Jos sinulla on suurempi potti sijoitettavaksi kerralla, voi olla viisasta laittaa se muutamassa erässä osakemarkkinoille kansainvälisesti eri markkinoille hajauttaen. Liian pitkä odotusaika vaikuttaa negatiivisesti sijoituksen pitkän aikavälin tuotto-odotukseen. Rahojen päälle ei siis kannata jäädä istumaan.
Olen pohtinut markkinoiden ajoitusmallia, jossa joka kerta osakemarkkinan laskiessa 10%:ia nostaisin säästösummaa samat 10%:ia. Edellä esitetyn tiedon valossa tämä ei kuitenkaan suoranaisesti kannata, vaan ylimääräiset rahat kannattaa sijoittaa markkinoille heti.
Toisaalta jos repii kyseisen ylimääräisen sijoitettavan osuuden niin sanotusti selkänahasta eli alkaa vastoin tämän blogin periaatteita kituuttaa, niin silloin strategia voi olla perusteltavissa.
Loppujen lopuksi aika kuitenkin on pitkäjänteisen indeksisijoittajan puolella, kun vaan malttaa istua käsiensä päällä.
Laita blogi tilaukseen alta, niin et koskaan missaa yhtään postausta!
Pyrin tässä blogissa jakamaan hyödyllistä tietoa säästämiseen, sijoittamiseen ja oman talouden hallintaan liittyen sekä auttamaan myös sinua saavuttamaan unelmasi. Julkaisen uuden kirjoituksen aina sunnuntaisin. Laita blogini seurantaan, jotta et jää mistään paitsi!
Tervetuloa mukaan miljoonajahtiin!
5 vastausta artikkeliin “Milloin osakkeita kannattaa ostaa? Unohda markkinoiden ajoittaminen!”