Velka on orjuutta – ajatuksia taloudellisesta riippumattomuudesta

”Kaikki mulle heti nyt” on motto, jota nyky-yhteiskunta korostaa kaikkialla. Luotolla ostaminen on tehty helpoksi: jopa edulliseksi profiloituneet tavaratalot kuten Tokmanni mainostavat sitä aktiivisesti. Velka on kuitenkin yhtälö, jossa velkoja vaurastuu ja velallinen köyhtyy. Jälkimmäinen on omalla tavallaan ensimmäisen ”orja”. Siksi on tärkeää harkita tarkkaan, kummalla puolella yhtälöä haluamme olla.

Disclaimer: Sijoittamiseen osake- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Sivu sisältää mainoslinkkejä.*

Sisällysluettelo:

Aluksi. Velkaa on monenlaista – hyvä ja huono velka

Velka on väline, joka voi joko auttaa vaurastumaan tai johtaa taloudellisiin ongelmiin. Velka voidaan karkeasti jakaa kahteen kategoriaan: hyvään ja huonoon velkaan.

Hyvä velka: sijoitus tulevaisuuteen

Hyvä velka on sellaista, joka auttaa sinua kasvattamaan varallisuuttasi tai osaamistasi. Esimerkkejä hyvästä velasta ovat asuntolaina, opintolaina ja sijoituslaina. Oikein käytettynä ne mahdollistavat vaurastumisen hyödyntämällä velkavipua tai kartuttamalla omaa osaamispääomaa.

Huono velka: tulevaisuuden tulojen tuhlaamista etukäteen

Huonoa velkaa ovat esimerkiksi osamaksut, kulutusluotot, luottokorttivelat ja pikavipit. Itse tapaan laskea mukaan myös laskulla ostamisen, joka sekin on tienattujen rahojen kuluttamista etukäteen. Nämä velat köyhdyttävät velallista ja voivat tehdä hänestä velkojien ”orjan”.

Luotonantajat saavat usein korkean tuoton pääomalleen ilman suurta vaivaa, samalla kun velallinen kamppailee kuukausierien kanssa. Ei olekaan ihme, että koronkiskonta on nähty aiheelliseksi kieltää lailla, ja kulutusluotoille on asetettu korkokattoja.

Velkaorjuus ja moderni torppari

Moni suomalainen elää kuin entisaikojen torppari, velkaorjuudessa. Asuntolaina on kuin painava pallo nilkassa, erityisesti silloin, kun laina on liian suuri suhteessa tuloihin.

Pahimmillaan asunnon arvo on pienempi kuin jäljellä olevan velan määrä, tai laskussa, ja se vaatii mittavia saneerauksia säilyttääkseen arvonsa. Kustannukset nousevat palkkoja nopeammin, ja työtä on tehtävä yhä enemmän maksaakseen ”maaherralle” eli pankille lyhennykset korkoineen. Jos tähän yhtälöön lisätään vielä velalla hankitut mökki, vene ja auto sekä mahdolliset kulutusluotot, ”torpparin” taloudellinen taakka kasvaa entisestään.

Jos et voi ostaa viittä, älä osta yhtäkään

Tunnetun talousviisauden mukaan, jos sinulla ei ole varaa ostaa jotain viittä kappaletta käteisellä, sinulla ei ole varaa ostaa edes yhtä. Tämä on yksinkertaistus, mutta sen ydinajatus on mitoittaa ostokset omaan talouteen sopiviksi.

Ostaminen osamaksulla tai luotolla on pohjimmiltaan tulevaisuuden tulojen kuluttamista etukäteen, yleensä korkojen ja lisämaksujen kera. Tällaiset korot voivat huomaamatta kasvaa sadoiksi tai jopa tuhansiksi euroiksi, ja niiden maksaminen on täysin turhaa rahankäyttöä. Kaikki tämä on pois muusta kulutuksesta tai säästämisestä ja sijoittamisesta.

Inflaatio velallisen ystävänä?

Joissakin tapauksissa inflaatio voi toimia velallisen eduksi. Jos velan korko on matala ja maksuaika pitkä, velan reaaliarvo voi pienentyä ajan myötä. Velallinen voi myös sijoittaa rahat, jotka muuten menisivät ostoksen maksamiseen kerralla, ja saada niille tuottoa. Tämä strategia vaatii kuitenkin harkintaa ja riskinsietokykyä.

Esimerkiksi autoa ostaessa tällainen pitkä, parhaimmassa tapauksessa nollakorkoinen laina voi kuitenkin olla perusteltu ratkaisu.

Taloudellinen riippumattomuus ja kilpailu resursseista

Taloudellista riippumattomuutta tavoittelevat kilpailevat lähtökohtaisesti kaikkia muita vastaan resursseista. Taloustieteen perusoppeihin nimittäin kuuluu, että jos kaikilla olisi miljoona euroa, hinnat nousisivat vastaamaan markkinoilla olevan rahan määrää. Leipä voisi maksaa tuhat euroa, ja tavallinen omakotitalo kymmeniä miljoonia. Kun kysyntä kasvaa, mutta tarjonta pysyy samana, hinnat nousevat.

Siten firettäjä kilpailee lähtökohtaisesti kaikkia muita vastaan siitä, että hänellä on suhteellisesti enemmän rahaa käytössään kuin muilla. Jos kaikilla on samat resurssit, hinnat nousevat, eikä firettäjä enää ole taloudellisesti riippumaton. Kansan vaurastuessa yleisesti kasvaa myös summa, joka mahdollistaa taloudellisen vapauden.

Velkaorjuus ja oravanpyörä

Jotta ihmiset pysyisivät ”oravanpyörässä”, asuntojen hintojen on noustava ja velkamäärien kasvettava tulojen tahdissa. Kuten edellä on kuvailtu, niin velka pahimmillaan sitoo ihmiset jopa taloudelliseen orjuuteen. Inflaatiota myös ylläpidetään tarvittaessa keskuspankkien toimesta.

Yhdysvallat on esimerkki maasta, jossa keskiluokan vaurastuminen on nostanut asuntojen hinnat pilviin. Tavanomainen omakotitalo maksaa siellä helposti puolesta miljoonasta useisiin miljooniin dollareihin. Amerikkalainen unelma karkaa nopeasti monen ulottumattomiin.

Kaikki eivät voi olla vapaaherroja tai -rouvia… vai voivatko sittenkin?

Kaikki eivät voi samanaikaisesti olla taloudellisesti riippumattomia, on usein kuultu väite. Kuka nimittäin silloin tekisi yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömän työn? Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, josta lisää seuraavassa.

Qatar ja Norja – vaurauden ääripäät

Qatar on esimerkki siitä, että koko kantaväestö voi käytännössä elää tekemättä töitä lainkaan, kun vaurautta on riittävästi. Maahanmuuttajat tekevät siellä lähes kaiken suorittavan työn, ja kantaväestö elää joutilaana kuin antiikin aatelisto. Eikö tämän pitäisi olla jokaisen kansakunnan ihanne ja tavoitetila?

Norja on öljyrahastonsa myötä samalla polulla kuin Qatar. Jossain vaiheessa rahaston arvo nousee niin suureksi, että jokainen norjalainen on miljonääri ja voi elää rahaston tuotoilla. Tilikauden lopussa 31.12.2023 rahastossa oli jo 252 097 euroa jokaista norjalaista kohti ja arvo oli räjähdysmäisessä 16,1 %:n nousussa edellisvuoteen nähden. (Lähde: Iltalehti).

Maltillisella 4 %:n osinkotuotolla jo nykyinen määrä toisi 840 euron osinkotulot jokaista norjalaista kohti kuukaudessa. Korkoa korolle -ilmiön voimistuessa rahaston arvo tulee kasvamaan seuraavat vuodet nopeasti. Jossain vaiheessa joku norjalainen poliitikko tulee heittämään ilmoille ajatuksen, että jospa kansa eläisikin rahaston tuotoilla. Viimeistään silloin kateus Pölhölässä muuttuu suoranaiseksi ketutukseksi.

Taloudellinen riippumattomuus nostaa palkkoja ja hintoja

Taloudellisen riippumattomuuden ja vapauden laaja-alainen tavoittelu osaltaan nostaa palkkoja ja sitä kautta myös hintoja, kuten edellä on kuvattu.

Viime aikoina käyty keskustelu lääkäripulasta on hyvä esimerkki. Lääkärien palkka on korkea ja määrä rajallinen. Moni lääkäri haluaa leppoistaa elämää ja tehdä puolta päivää, sillä puolikas palkka riittää hyvin elämiseen. Ironista kyllä tämä puolestaan johtaa kierteeseen, jossa lääkäripula pahenee ja koska hyvinvointialueilla on lakisääteinen velvollisuus järjestää lääkäripalvelut, nousee lääkärien palkkataso. Ja kun palkat nousevat, miettii yhä useampi lääkäri, että pienempikin työmäärä riittää. Etenkin kun noin 3 000 euron paikkeilla verotuksen progressio vie jokaisesta tienatusta eurosta puolet.

Johtopäätös

Velka on voimakas työkalu, joka voi joko edistää tai estää taloudellista hyvinvointia. On tärkeää ymmärtää velan luonne ja vaikutukset omaan talouteen. Kun olet velkaa jollekin toiselle, olet käytännössä tämän toisen palveluksessa polkien hänelle tuottoa oravanpyörässä.

Taloudellinen riippumattomuus on abstrakti tavoite, joka elää ja muuttuu ajassa. Siksi suhtaudun sen tavoittelemiseen skeptisesti.

Oma suhtautumiseni velkaan

Suhtaudun itse velkaan hyödyllisenä työkaluna, mutta samaan aikaan pyrin minimoimaan huonon velan määrän. Olen asettanut esimerkiksi luottokortin vähimmäislyhennyserän 100 %:iin, jolloin luottoa ei koskaan pääse kertymään salakavalasti. Tämän ohella asetin itselleni hiljattain vapaaehtoisen luottokiellon.

Korkojen nousun myötä olen alkanut suhtautua kaikenlaiseen velkaan aiempaa nuivemmin. Loppuviimein velka nimittäin on orjuutta ja velattomuus useimpien ihmisten tavoitetila.

Laita blogi tilaukseen alta, niin et koskaan missaa yhtään postausta!

Jaa tämä artikkeli sosiaalisessa mediassa:

Mitä mieltä olet? Kommentoi, niin jutellaan lisää!

Discover more from Miljonääriksi 25 vuodessa

Subscribe now to keep reading and get access to the full archive.

Continue reading