Suuri enemmistö sijoittajista häviää indeksille pitkässä juoksussa. Mutta mistä se johtuu? Tämä kirjoitus käy läpi syitä siihen, miksi indeksin voittaminen on niin vaikeaa. Sivu sisältää mainoslinkkejä*.
Osakemarkkinoiden tuotto = indeksituotto miinus kulut
Kaikkien sijoittajien yhteisesti osakemarkkinoilta saama tuotto on indeksituotto, josta vähennetään sijoittajien maksamat verot ja sijoittamisen kulut, kuten hallinnointi-, kaupankäynti- ja säilytyspalkkiot.
Näin ollen sijoittajien kollektiivina saama tuotto on jopa huomattavasti indeksituottoa vähemmän, mikä puolestaan johtaa siihen, että enemmistö sijoittajista häviää indeksille.
Sijoittajien indeksille kärsimä tappio on sitä suurempi mitä enemmän he käyvät kauppaa, sillä kaupankäynnistä muodostuu sijoittajille kuluja. Tällöin yhä suurempi osa sijoittajille kuuluvista tuotoista menee pankeille.
Pankit pyrkivätkin aktiivisesti lisäämään sijoittajien kaupankäyntiä tarjoamalla esimerkiksi analyysejä, jotka sisältävät ostosuosituksia sekä videosisältöjä, joissa eri sijoitustyylejä esitellään.
Pankkien ja rahastoyhtiöiden perimien kulujen osuus ei myöskään ole vähäinen, vaan tyypillisesti prosentteja sijoitettavasta tai hallinnoitavasta pääomasta.
Pankit eivät mielellään tarjoakaan asiakkailleen matalakuluisia indeksirahastoja, vaan pankkien omia korkeakuluisia aktiivisesti hallinnoituja rahastoja tai muita tuotteita, joilla on pankeille korkein kate.
Moni ei ehkä miellä sitä, että tapaaminen pankin sijoitusneuvojan kanssa on käytännössä pankin tuotteiden myyntitilaisuus, jossa ei välttämättä tarjota juuri tietylle asiakkaalle parasta ja sopivinta tuotetta.
Tämä on johtanut siihen, että edelleen valtaosa Suomen suosituimmista rahastoista on huonoa tuottoa ja korkeaa riskiä tarjoavia yhdistelmärahastoja.
Kaupankäyntipalkkio yksistään voi kohota useisiin prosentteihin sijoitettavasta summasta, jollei sijoittaja pidä varaansa ja tee esimerkiksi suuria kertasijoituksia. Tällöin sijoittaja lähtee jo alusta asti jahtaamaan indeksiä pitkältä takamatkalta.
Ei olekaan järin suuri yllätys, että uusia rahastoja on syntynyt viime vuosina kuin sieniä sateella. Rahastobisnes on äärimmäisen tuottoisaa liiketoimintaa, sillä rahastoyhtiö saa lähes takuuvarmaa tuottoa periessään kiinteää palkkiota muiden omaisuuden hallinnoimisesta.
Hallinnoitavien rahavarojen ollessa suuria myös rahastoyhtiön tuotot kohoavat valtaviksi.
Toisaalta jokaista selvää ylituottoa indeksiin nähden saanutta kohden on suuri joukko heitä, jotka puolestaan häviävät indeksille selvästi.
Voiko indeksin voittaa?
Vastaus lyhyesti: Kyllä voi, mutta hyvin vaikeaa se on.
Maailmassa on vain kourallinen ihmisiä, jotka ovat todistetusti pystyneet päihittämään indeksin useiden vuosikymmenten ajan. Mitä pidemmästä ajanjaksosta on kyse sitä epätodennäköisemmin indeksin voittaa.
Voittaakseen indeksin systemaattisesti, tulee sijoittajan ensinnäkin kuroa kulujen aiheuttama takamatka umpeen. Toiseksi sijoittajan tulee sen jälkeen vielä saada ylituottoa indeksiin nähden. Kolmanneksi tämän on tapahduttava vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen inhimilliset virheet minimoiden.
Tämä on osoittautunut mahdottomaksi tehtäväksi jopa ammattimaisille salkunhoitajille, jotka tutkitusti häviävät indeksille pitkässä juoksussa keskimäärin – yllätys yllätys – hallinnoimansa rahaston kulujen verran.
On turha kuvitella, että markkinalla, jossa yli 90% kaupankäynnistä käydään päivätyönään osakkeita analysoivien ammattilaisten toimesta, voi voittaa indeksin esimerkiksi lukemalla pintapuolisesti analyytikoiden ostosuosituksia tai katsomalla osinkotuottoa.
Indeksin voi toki voittaa ottamalla selvästi sitä korkeampaa riskiä. Riski ja tuotto nimittäin kulkevat tunnetusti käsi kädessä. Tällöin korkeampi riskinotto on kuitenkin syytä tiedostaa.
Lue seuraavaksi: Analyysi: Ovatko markkinat tehokkaat? (Eugene Faman hypoteesi)
Omien kykyjen yliarviointi
Ennen 2000-luvun alun IT-kuplan puhkeamista markkinoille tuli henkseleitään paukutellen sijoittajia, jotka esittelivät satumaisia tuottojaan. Sama ilmiö on oikeastaan nähtävissä aina silloin, kun markkinoilla on mennyt pitkään lujaa.
Tässä yhteydessä monen tietoisuuteen tuli myös lähinnä kolmekymppisistä nuorista miehistä koostunut pörssianalyytikoiden ammattikunta, joka uskoi olevansa liki erehtymätön.
Kun markkina sitten romahti, joutuivat varsinkin analyytikot naurunalaisiksi, sillä he eivät olleet osanneet ennustaa romahdusta, vaan IT-firmoja koskevia ostosuosituksia annettiin edelleen. Ammattikunnan arvostus romahti hetkessä paarialuokkaan.
Keskimääräisellä piensijoittajalla vaikuttaa niin ikään olevan aivan liian suuret kuvitelmat omista kyvyistään sijoittajana. Ilmiö on samankaltainen kuin auton kuljettamisen suhteen, jossa tunnetusti selvästi yli puolet uskoo olevansa keskimääräistä parempia kuljettajia.
Ensinnäkään varsinkaan piensijoittajat eivät usein ymmärrä, että sijoituksen korkea tuotto ei suoraan tarkoita sen olevan onnistunut, jos sijoituskohteen valinta on perustunut vääriin analyyseihin ja johtopäätöksiin. Toisin sanoen tuottoisa sijoitus voi olla virhesijoitus.
Sen sijaan raskaasti tappiollinen sijoitus voi silti olla hyvä sijoitus, jos sen tekeminen on ollut perusteltua.
Tuurin merkitystä ei myöskään tiedosteta, vaan onnistumiset usein laitetaan oman taidon ja kyvykkyyden piikkiin, vaikka ne eivät sitä olisikaan. Onnistumisia myös ylikorostetaan ja samalla epäonnistumiset unohdetaan nopeasti. Kulujen merkitys saatetaan unohtaa, kun vertaillaan omia sijoitustuottoja indeksituottoon.
Monilla piensijoittajilla on myös heikko kyky arvioida sijoituksen riskejä. Esimerkiksi kiinalaisiin sähköauto -start uppeihin sijoittanut on voinut viime vuosina tehdä suuria tuottoja, mutta se on tapahtunut isolla riskillä, mitä ei moni ymmärrä.
Todennäköisesti vain harva näistä start upeista on pystyssä enää viiden saati kymmenen vuoden päästä. Kun markkina alkaa saavuttaa korkean maturiteetin, alkaa todellinen pudotuspeli, ja isot pelurit ovat jo markkinalla mukana.
Pikavoittoja voi tietysti tehdä kovalla riskillä ja tuurilla, jos onnistuu vetäytymään markkinalta sattumalta oikeaan aikaan.
Lue seuraavaksi: Milloin osakkeita kannattaa ostaa? Unohda markkinoiden ajoittaminen!
Paras sijoitus
Indeksirahastot ovat edelleen paras sijoitus valtaosalle sijoittajista. Sijoittamalla tasaisesti joka kuukausi indeksirahastoon ja pitäytymällä omassa sijoitussuunnitelmassa, päihittää pitkässä juoksussa varmasti ainakin 95% niistä sijoittajista, jotka eivät tee samoin.
Erilaisten kriisien ja voimakkaan markkinaheilunnan aikana omassa sijoitussuunnitelmassa pitäytyminen on kuitenkin indeksisijoittajallekin vaikeaa.
Näissä erikoistilanteissa mitataan sijoittajan todellinen kantti. Lähteekö hän hätäilemään ja myymään sijoituksiaan tappiolla vai arvioiko hän tilannetta kylmän viileästi pysyen suunnitelmassa.
Lue seuraavaksi: Mihin sijoittaa? Tässä 10 parasta indeksirahastoa!
Nordnetin kuluttomilla pohjoismaisilla indeksirahastoilla saa indeksituoton!
Aloita sijoittaminen ilmaiseksi Nordnetissä tästä*
Nordnetin kuluttomat pohjoismaiset indeksirahastot ovat edelleen lähes ylivertainen tuote, sillä niihin sijoittamalla sijoittaja ei häviä indeksille edes indeksirahaston (matalien) kulujen verran.
Suomi Indeksirahastossa* ei ole edes pientä valuutanvaihtokulua, joten sijoittaja saa käytännössä tarkalleen indeksituoton.
Nämä ilmaiset rahastot ovat Suomessa harvinaisuus, sillä niitä on vain Nordnetillä. Olen rakentanut oman sijoitussuunnitelmani näiden rahastojen ympärille.
Laita blogi alta tilaukseen, niin et missaa yhtään postausta!
Pyrin tässä blogissa jakamaan hyödyllistä tietoa säästämiseen, sijoittamiseen ja oman talouden hallintaan liittyen sekä auttamaan myös sinua saavuttamaan unelmasi. Julkaisen uuden kirjoituksen aina sunnuntaisin. Laita blogini seurantaan, jotta et jää mistään paitsi!
Tervetuloa mukaan miljoonajahtiin!