”Hyvä lähtökohta on se, että markkinat ovat tehokkaat”, toteaa Aalto yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen Karon Grillissä. Toisaalta indeksisijoittamisen gurut Eugene Famaa myöten ovat alusta asti olleet sillä kannalla, että esimerkiksi kehittyvissä maissa asia ei aina ole näin, vaan tehottomuutta esiintyy. Ovatko markkinat tehokkaat?
Disclaimer: Sijoittamiseen osake- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Sivu sisältää mainoslinkkejä.*
Sisällysluettelo:
Aluksi
Markkinoita, joilla hinnat heijastavat aina täysin saatavilla olevaa tietoa, kutsutaan tehokkaiksi.
Eugene Fama, 1970
Markkinoiden tehokkuus on osakepoimijoiden ja indeksisijoittajien perinteinen kiistakapula. Käytännössä osakepoimija lyö vetoa sen puolesta, että markkinat eivät ole tehokkaat nyt, eivätkä myöskään tulevaisuudessa. Indeksisijoittaja puolestaan ”tyytyy” markkinatuottoon.
Professori ja taloustieteen nobelisti Eugene Fama on todennut, että tehokkaat markkinat on ideaalitila, joka ei toteudu aina ja kaikkialla. Markkinat kuitenkin ovat tehokkaat suurimmalla osalla markkinoita suurimman osan ajasta. On myös olemassa tahoja, joiden koko bisnes perustuu ajatukselle siitä, että markkinoilta on löydettävissä tehottomuuksia (helposti).
Käyn Analyysi: Ovatko markkinat tehokkaat? (Eugene Faman hypoteesi) -kirjoituksessa läpi tarkemmin mitä tehokkailla markkinoilla tarkoitetaan, mikä on teorian tieteellinen pohja, mitkä ovat tehokkuuden kolme tasoa ja mitä kritiikkiä teoriaa kohtaan on esitetty.
Tässä kirjoituksessa ei ole tarpeen toistaa samoja asioita. Sen sijaan käyn läpi uutta tieteellistä tutkimusta, joka liittyy markkinoiden tehokkuuteen ja jonka rahoituksen professori Vesa Puttonen nostaa esiin Karon Grillissä. Yksi asia on varma: Markkinat ovat vuonna 2024 tehokkaammat kuin koskaan aiemmin.
Maailma muuttuu
Investainment tulee sanoista invest ja entertainment. Sana kuvastaa sitä, miten sijoittamisesta on tullut viihteellistä. Esimerkiksi Teslassa olennaista on tarina, jota tulokset seuraavat myöhemmin perässä. ”Tässä tarinassa moni haluaa olla mukana ja kokee kuuluvansa heimoon sijoittaessaan yhtiöön”, kuvailee Puttonen.
Sijoittamisesta onkin tullut yhteisöllisempää ja yhä suuremmat massat ovat tulleet mukaan markkinoille. Moni hakee vahvistusta omille sijoituspäätöksilleen sosiaalisen median vaikuttajilta. Tämän on Puttosen mukaan tunnistettu vahvistavan markkinan sen hetkistä trendiä eli nousut ja laskut jatkuvat aiempaa pidempään.
Samaan aikaan Robinhoodin kaltaiset sovellukset ovat pelillistäneet sijoittamisen. Ne tekevät sijoittamisesta nopeatempoista ja pikavoittoihin pyrkivää, jolloin analyysi jää usein kevyeksi. Sijoittaminen ei eroa näillä pelaillessa uhkapelaamisesta enää juuri millään tavalla.
On arvioitu, että 60-75 prosenttia Yhdysvaltojen, Euroopan ja suurimpien Aasian pörssien kaupasta käydään ihmisen sijaan algoritmien toimesta (Select USA, 2018). Ei tarvitse olla kummoinen ennustaja arvatakseen, että tekoälyä tullaan pian hyödyntämään pörssissä samassa mittakaavassa.
Tämä tarkoittaa, että indeksin voittaminen muuttuu yhä vaikeammaksi, kuten on tapahtunut jokaisella vuosikymmenellä. Siten ylituottoa tällä hetkellä tuovat strategiat tuskin toimivat enää tulevaisuudessa. Tekoäly pystyy omaksumaan kaiken markkinoilla olevan tiedon ja tekemään päätökset sen pohjalta sekunneissa.
Uusi tutkimustieto koskien faktorisijoittamista
Puttosen mukaan rahoituksen teoriassa beta-kerroin kuvaa riskiä. Pienen beta-kertoimen yritysten on tunnistettu tuottavan paremmin kuin suuren (riskifaktori). Toiseksi kooltaan pienet yritykset tuottavat paremmin kuin isot. Kolmantena tulee arvofaktori, jonka mukaan pitkällä aikavälillä arvoyhtiöt tuottavat kasvuyhtiöitä paremmin. Neljäs tunnettu on momentum-faktori, joka rahoituksen teorian mukaan selittää tällä hetkellä parhaiten tulevia kurssinousuja. Viidentenä kannattavat yritykset (pääoman tuotto) tuottavat muita paremmin. Tällä hetkellä tunnistettuja faktoreita on jo lähes 200.
Uusissa tutkimuksissa faktorien löytömenetelmät on kuitenkin laajasti kyseenalaistettu. Kritiikki keskittyy muun muassa siihen, että hypoteeseja kehitetään toteutuneiden tulosten pohjalta. Toisin sanoen ensin on tiedossa lopputulos ja sitten keksitään sille perusteet.
Lisäksi uuden tutkimustiedon valossa faktorit eivät ennusta tulevaa eli tuloksia ei ole kyetty toistamaan myöhemmin. Näin ollen markkinat ovat tehokkaat, sillä ei ole faktoria, jolla indeksin voittaa varmasti tai muuten kaikki sijoittavat pian siten.
Tästä syystä esimerkiksi pienet arvoyhtiöt tuskin tuovat ylituottoa enää tulevaisuudessa. Faktorien löytäminen ja tunnistaminen johtaa ylituottojen purkautumiseen, vaikka hetken aikaa jokin tietty strategia on voinut tuoda ylituottoa. Mennyt tuotto ei ole tae tulevasta.
Momentumilla ylituottoa, teemarahastoilla alituottoa
Professori Eugene Fama on tutkimuksissaan tunnistanut momentum-sijoittamisen yhdeksi ylituottoa tuovaksi faktoriksi jo kauan aikaa sitten. Momentum tarkoittaa käytännössä sitä, että tiettyyn osakkeeseen tarttuu perusteetonta hypeä ja sen nousu jatkuu pidempään kuin tunnusluvut antavat aihetta. On epäselvää, kuinka pitkään yksittäisen yhtiön momentum voi jatkua, mutta vuosista puhutaan.
Suurenmoinen seitsikko (engl. magnificent seven) käsittää Yhdysvaltojen pörssin seitsemän teknojättiä (Amazon, Apple, Alphabet, Meta, Netflix, Nvidia, Tesla). Nämä yhtiöt ovat vetäneet koko S&P 500 -indeksiä perässään viime vuodet. Kyseessä on hyvä esimerkki siitä, miten muutama yhtiö voi kerätä hypeä (ja rahaa) ympäri maailman. Puttonen kuvailee, että ei ole koskaan nähnyt sijoitusurallaan vastaavaa.
On arveltu, että algoritmipohjainen kaupankäynti osaltaan vahvistaa momentumia – molempiin suuntiin. Esimerkiksi 2021-2022 kurssihuipuilta moni laadukas yhtiö rysähti hetkessä 60-70 % alas. Seitsikolla voi olla samanlainen rysähdys edessä, jolleivät tunnusluvut joskus seuraakaan hypeen ladattujen odotusten perässä.
Ironista momentum-faktorissa on, että se tekee teknisestä analyysistä eli peräpeiliin vilkuilusta kannattavaa. Kun riittävän moni katselee graafeja, alkaa ennustus toteuttaa itse itseään.
Erilaiset teemarahastot tuottavat todennäköisesti alituottoa yleisindeksiin nähden. Tämä johtuu siitä, että tällainen rahasto yleensä perustetaan vasta, kun tietyn sektorin arvotukset ovat jo kohonneet huomattavasti. Tulevaisuuden tuotto-odotukset ovat siis jo muita matalammat. Toiseksi markkina löytää ja korjaa tällaiset tehottomuudet ajan kanssa.
Johtopäätökset – ovatko markkinat tehokkaat?
Puttonen toteaa Karon Grillissä, että ei sijoittaisi tällä hetkellä Yhdysvaltojen osakemarkkinoille lainkaan. Syynä tähän on seitsikon arvostusten karkaaminen pilviin, jolloin niiden tulevaisuuden tuotto-odotukset ovat matalat. Joku voi tietysti todeta tähän, että tilanne oli sama kymmenen vuotta sitten.
Mielestäni on mielenkiintoista nähdä, korjaako markkina myös momentumiin liittyvän tehottomuuden ajan kanssa, jolloin pörssiraketeilla ratsastaminen ei ole enää samalla tavalla kannattavaa. Toisaalta jo nyt on nähty, että se mikä menee nauraen ylös tulee viheltäen alas.
Maailma-indeksirahasto on pitkäjänteiselle indeksisijoittajalle tutkimustiedon valossa ylivertainen vaihtoehto, sillä sen riski-/tuottosuhde on paras. Se jakaa sijoitukset automaattisesti maantieteellisesti eri alueiden pörssien koon mukaisessa suhteessa ottamatta kantaa siihen, mikä markkina tai sektori menestyy jotain toista paremmin. Lisäksi jos vaikkapa Yhdysvaltojen osuus maailman osakemarkkinasta nousee, tapahtuu sama automaattisesti myös rahastossa. Tein maailma-rahastoista vertailun hiljattain.
Koko maailman kattavien rahastojen heikkous ovat olleet niiden korkeat kulut, mutta nekin ovat viime vuosina pudonneet huomattavasti. Olen itse rakentanut oman sijoitussuunnitelmani yksittäisillä rahastoilla (Handelsbanken USA 60 %, Nordnet Suomi 10 %, Nordnet Ruotsi 10 %, Nordnet Norja 10 % ja Nordnet Kehittyvät 10 %) karkeasti maailman osakemarkkinoiden mukaisessa suhteessa.
Loppukaneettina todettakoon, että markkinan tehottomuuksien löytäminen ja indeksin päihittäminen on hyvin vaikeaa pitkällä aikavälillä etenkin, jollei tee sijoittamista työkseen. Tämän hetken voittoisa strategia tuskin on sitä enää muutaman vuoden päästä, vaan nämä tehottomuudet korjaantuvat.
Indeksisijoittajan ajankäyttö-/tuottosuhde on aika ylivertainen, jollei aliarvostusten metsästys pörssissä kuulu omiin intohimon kohteisiin.
Laita blogi tilaukseen alta, niin et koskaan missaa yhtään postausta!
Pyrin tässä blogissa jakamaan hyödyllistä tietoa säästämiseen, sijoittamiseen ja oman talouden hallintaan liittyen sekä auttamaan myös sinua saavuttamaan unelmasi. Julkaisen uuden kirjoituksen yleensä aina sunnuntaisin. Laita blogini seurantaan, jotta et jää mistään paitsi!