Kauppalehden kolumnissa Aalto yliopiston rahoituksen professori Elias Rantapuska nostaa esiin Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen. Sen mukaan 56 % sijoitusmaailman nettivaikuttajista jakaa osakepoimintavinkkejä, joita seuraamalla tienaa huonommin kuin indeksiin sijoittamalla. Tasoihin indeksin kanssa pääsi 16 %, joten vain 28 % vinkkejä jakavista vaikuttajista tuotti seuraajilleen aitoa hyötyä.
Disclaimer: Sijoittamiseen osake- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Sivu sisältää mainoslinkkejä.*
Sisällysluettelo:
Somen finfluensserit
Finfluencer tulee sanoista financial + influencer eli vapaasti suomennettuna (sosiaalisen median) talousvaikuttaja.
Yhdysvalloissa etenkin YouTube ja sittemmin myös TikTok ovat täyttyneet sijoitusmaailman influenssereiden tuottamasta sisällöstä. Suurimmilla talousaiheisilla kanavilla on miljoonia tilaajia. Trendi on yleistymässä myös Suomessa.
Yksi tällainen kanava on esimerkiksi 4,5 miljoonan tilaajan Graham Stephan, jonka julkaisutahti oli parhaimmillaan kolme videota viikossa. Tästä voi jo tehdä tiettyjä laadullisia päätelmiä.
Totesin varsin pian näiden videoiden olevan sisällöltään silkkaa hölynpölyä. Vuoden lopussa saatettiin esimerkiksi julistaa, miten osakemarkkina romahtaa ensi vuonna ja vuoden alussa ennustaa täysin päinvastaista. Muutoinkin videoiden otsikoille on harvoin katetta itse sisällössä. (Näin tienaat nopeasti miljoonan!)
Olennaista on tehdä viihteellistä kertakäyttösisältöä, joka tuo mahdollisimman paljon klikkauksia. Videoilla puhutaan paljon, mutta ei sanota juuri mitään, ja niiden katsominen on silkkaa ajanhukkaa. Seurauksena on vähän samanlainen pöhötys kuin self help -kirjallisuutta ahmiessa.
Sillä seikalla ei ole finfluenssereille mitään merkitystä, johtaako sisältö seuraajia harhaan ja saa heidät menettämään kaikki rahansa tai onko sijoitusvinkeistä aitoa hyötyä. Niinpä finfluensserit ovat kehottaneet seuraajiaan täysin kritiikittä sijoittamaan mm. erilaisiin kryptopalveluihin, joita on sittemmin mennyt nurin.
Finfluenssereissa on myös paljon heitä, jotka esittävät jotain aivan muuta kuin oikeasti ovat. Esimerkiksi väitetään, että varallisuus on peräisin asuntosijoittamisesta, vaikka tosiasiassa kyse on YouTube-videoiden mainostuloista tai turhanpäiväisten verkkokurssien myynnistä. Käärmeöljykauppiaita riittää.
Lue seuraavaksi: Sijoitusmaailman feikkigurut – taustalla terveyshuuhaa, new age ja jenkkien uskonnolliset saarnaajat
Mitä tieteellinen tutkimus kertoo finfluenssereiden seuraamisen hyödyistä?
Yhdysvaltalaistutkimus keskittyi Twitteriin (nykyisin X). Johtopäätös oli, että 56 % finfluenssereista jakoi vinkkejä, joita seuraamalla hävisi vertailuindeksille, 16 % vinkkaajista jakoi yhdentekeviä vinkkejä ja vain 28 % kykeni tuottamaan seuraajilleen lisäarvoa. Lisäksi mitä suurempi seuraajamäärä sitä heikompi tulos.
Teoriassa puolet sijoittajista voittaa ja puolet häviää indeksille kunakin vuonna, mistä muodostuu indeksin eli yleensä tietyn markkinan keskimääräinen tuotto. Käytännössä tästä vähennetään kuitenkin vielä sijoittamisen kulut, jolloin sijoittajat kollektiivina saavat huomattavasti indeksiä matalamman tuoton.
Lisäksi tuotto jakautuu epätasaisesti, jolloin pieni joukko voittaa indeksin selvästi ja suuri joukko häviää sille.
Finfluenssereiden seuraamisesta ei siten ole mitään käytännön hyötyä, sillä vinkkejä noudattavista yli puolet häviää indeksille, kuten on yleisestikin asian laita. Vaikka joukosta osaisi poimia juuri ne vaikuttajat, jotka ovat kyenneet päihittämään indeksin, eivät todennäköisyydet ole sen puolella, että he jatkossa siihen pystyvät.
Lopuksi: Passiivinen indeksisijoittaminen on lähes kaikille paras tapa vaurastua
Dalbar Incin tekemän tutkimuksen mukaan keskimääräinen rahastosijoittaja sai 10 vuoden tarkastelujaksolla sijoituksilleen ainoastaan 4 % tuoton, kun samaan aikaan indeksi tuotti 12 %. Syynä tähän oli sijoittajien pelkuruus ja pyrkimys ajoittaa markkinoita sekä sijoituskohteiden jatkuva vaihtaminen, mistä syntyy kuluja.
Arvelen keskimääräisen osakepoimijan jäävän vielä tämänkin alle, mahdollisesti vain 2-3 % tuottoon kulujen jälkeen. Suuri osa virhesijoituksista tietysti myydään ja unohdetaan nopeasti, jolloin salkku näyttää mukavan vihreältä.
Indeksisijoittaja saa markkinan keskimääräisen tuoton, joka pitkällä 200 vuoden aikavälillä on ollut noin 7 % vuodessa. Lukema on inflaatiokorjattu.
Tasaisesta passiivisesta kuukausisijoittamisesta on sekin hyöty, että osakkeita tulee ostaneeksi enemmän silloin, kun kurssit ovat alhaalla ja vähemmän niiden ollessa korkealla. Siten kuukausisijoittaja päihittää indeksin varsin helposti.
Nordnetilla on nimittäin mahdollista sijoittaa pohjoismaisiin indeksirahastoihin täysin kuluitta pois lukien pieni valuutanvaihtokulu Ruotsi- ja Norja -rahastoissa. Tällöin indeksin tuoton saa vähentämättömänä itselleen.
Avaa tili Nordnetille ilmaiseksi tästä.*
Laita blogi tilaukseen alta, niin et koskaan missaa yhtään postausta!
Pyrin tässä blogissa jakamaan hyödyllistä tietoa säästämiseen, sijoittamiseen ja oman talouden hallintaan liittyen sekä auttamaan myös sinua saavuttamaan unelmasi. Julkaisen uuden kirjoituksen yleensä aina sunnuntaisin. Laita blogini seurantaan, jotta et jää mistään paitsi!