Yksi niin sanotun pelisalkkuni kivijaloista on Sampo. Sammon osakekurssi on ollut laskussa viime aikoina, mutta yleisesti ottaen vakuutusbisnes on varsin vakaata liiketoimintaa. Seuraavassa analyysi Sammon liiketoiminnasta nyt ja tulevaisuudessa. Sivu sisältää mainoslinkkejä.*
Vakaata osinkotuottoa
Sampo on vuosikaudet ollut vakaa osinkoyhtiö. Arvoyhtiöksikin sitä on usein tituleerattu ja voi sanoa oikeutetusti. Se ei siis ole kasvanut merkittävästi enää vuosikausiin, vaan pyrkii jakamaan osakkeenomistajilleen vakaata, ennustettavaa ja kasvavaa osinkoa.
Keskeinen Sammon ongelma on, että sen kivijalka If Vahinkovakuutus on jo huippuunsa viritetty rahantekokone, jonka toimintaa on vaikea tehostaa enää enempää.
Toisaalta pohjoismaissa väki on vaurasta ja nihkeitä kilpailuttamaan vakuutuksia, jolloin markkinaosuutta on niin ikään vaikea voittaa. Harva lähtee vaihtamaan yhtiötä muutaman kympin tähden.
Kasvun hakeminen myös yritysostoin on haastavaa, sillä kohdemarkkina pitää tuntea hyvin.
Sampo on jo lähes puhdas vakuutusalan konserni sen luovuttua omistusosuudestaan Nordeassa. Viime aikoina on väläytelty myös Mandatumin listaamista erilliseksi pörssiyhtiöksi.
Sitä vastoin Sampo osti jokin aika sitten loputkin brittiläisestä Hastings-vakuutusyhtiöstä ja myös tanskalaisen Topdanmarkin loppuosa on ostoslistalla. Tämä kaikki on ollut osa yhtiön uutta pidemmän aikavälin strategiaa.
Sijoittajan kannalta suurten osinkojen maksaminen ei ole ongelmatonta, mistä lisää jäljempänä.
Lue lisää aiheesta: Unohda osingot! (sijoitajan tärkein opetus)
If on Sammon kultakaivos
If on automaatioasteessa hyvin pitkällä, sillä sen korvauskäsittely on pitkälle automatisoitu, minkä lisäksi sen asiakaspalvelukeskus on käsittääkseni ulkoistettu Viroon.
If ei ylläpidä maanlaajuista konttoriverkostoa, eikä sillä ilmeisesti ole suurta myyntiorganisaatiotakaan, vaan se luottaa enimmäkseen nettimyyntiin ja puhelinpalveluun.
Sen organisaatio on slimmattu sille tasolle, että Suomessa ei ilmeisesti ole kuin tiimien vetäjät ja maajohtaja (+muu ylin johto). Keskijohto siis puuttuu kokonaan.
Myös suuruuden ekonomia ja toiminnan hajauttaminen kaikkiin pohjoismaihin ovat Ifin keskeisiä valtteja. Tällöin jos Suomeen iskee suurmyrsky, ei se koske koko yhtiön toiminta-aluetta.
If ei olekaan tullut tunnetuksi esimerkiksi ylivertaisesta asiakaspalvelustaan, vaan sen asiakaskuntaa keskimäärin ohjaa lähinnä tuotteen eli vakuutuksen hinta.
“Laatikkomainen” on yksi atribuutti, joka tulee Ifistä mieleen. If siis tekee sen mitä lupaa, mutta ei ylimääräistä. Sen tavoitteena ei ole herättää mitään suurta tunnetta asiakkaassa tai luoda erityistä tunnesidettä, mitä osa kilpailijoista tavoittelee. Tämä ei välttämättä ole sille eduksi.
Ifin yhdistetty kulusuhde on ollut 0,80 pinnassa (= kuinka paljon yhdestä sisään tulleesta eurosta maksetaan ulos + menee kuluja) eli voittoa jokaisesta eurosta tulee se noin 20 %, kun muut alan suuret toimijat olivat vielä muutama vuosi sitten noin 1,xx tasolla eli vakuutusliiketoiminta tuotti niille tappiota.
Tämä on mahdollistanut Ifin “lokoisat” oltavat, kun sen ei ole tarvinnut kilpailla hinnalla, mihin se siis kyllä pystyisi. Sittemmin tilanne on muuttunut ja kilpailijat ovat onnistuneet painamaan toiminnan voitolliseksi, mutta mitään hintasotaa ei ole siitä huolimatta nähty.
If ei ole pyrkinyt voittamaan markkinaosuutta keinolla millä hyvänsä eli painamalla hintoja alas, koska edellä kuvatulla tavalla tämän strategian panos-tuottosuhde on varsin heikko pohjoismaissa.
Sellaisen tehostamiseen tähtäävän peliliikkeen yhtiö toki teki, että se osti Viking Hinauksen, mistä uskon tulevan huomattavaa kustannussäästöä, koska hinausliikkeiden hinnoittelu on tiettävästi luvalla sanoen villiä.
Jos Ifin asiakas käyttää jotain muuta hinausliikettä kuin saman konsernin Vikingia, joutuu asiakas maksamaan 50 euron omavastuun. Ruotsissa on ilmeisesti yleinen käytäntö, että vakuutus korvaa hinauksen vain silloin, jos asiakas käyttää tiettyä hinausliikettä eli tätä on ainakin EU:n kilpailusäännösten estämättä mahdollista vielä kiristää.
Varsinaiseen korjaamoliiketoimintaan tai sairaaloihin If ei kuitenkaan ole lähtenyt, vaan se luottaa kumppanuuksiin. Pohjola yritti lähteä tähän muutama vuosi sitten perustaen omia sairaaloita ja vahvasti brändättyjä OP-korjaamoita, mutta toiminta ei oikein ottanut tuulta alleen, vaan tuotti suuret tappiot.
Mistä If voi vielä saada lisätuottoa?
If ilmoitti juuri nostavansa hintojaan keskimäärin 5 %, minkä lisäksi kaikkiin erityisalennuksiin tulee huomattava heikennys. Tätä kautta se hakee lisätuottoa. Tämä alkaa kuitenkin näkyä viivan alla vasta vuoden 2023 aikana.
Automaatioasteen nostaminen on yksi keino, jolla If voi vielä hakea lisätuottoa. Toinen asia, minkä se voisi tehdä, on puhelinasiakaspalvelun voimakas rajoittaminen.
Pankit pakottivat aikanaan asiakkaat konttoreilta ja puhelimesta verkkoon, koska itsepalvelu on ylivoimaisesti kustannustehokkain tapa palvella asiakkaita. On tehotonta, että virkailija kirjaa vaikkapa vahinkoilmoitusta puhelimessa, kun asiakas voi tehdä sen itsenäisesti verkossa.
Tämän muutoksen asiakkaiden tottumuksissa pankit saivat aikaan tekemällä verkkopankeista ylivertaisen tavan asioida, ja alkamalla periä maksua laskujen maksamisesta tiskillä. Myös puhelin- ja konttoripalveluaikoja rajoitettiin voimakkaasti, ja ne muuttuivat osin maksullisiksi.
Analyysi: Millaiseen tulokseen Sampo yltää vuonna 2023?
Povaan Ifin tuloksen hiukan paranevan vuonna 2023 verrattuna vuoteen 2022, mikä tulee pitkälti hintojen noston ansiosta. Tosin samaan aikaan myös henkilöstökustannukset todennäköisesti nousevat, mutta eivät kuitenkaan suhteessa yhtä paljon.
Yksittäiset suurvahingot eivät Ifin kohdalla ole vastaava riski kuin monilla kilpailijoilla, kiitos pohjoismaiden laajuisen toiminnan. Näin ollen sen tekemää tulosta ei heiluta muutama yksittäinen iso vahinko. Myös koronan jäljiltä palattiin jo vuonna 2022 normaalille tasolle vahinkojen määrissä, mikä lisää ennustettavuutta vuodelle 2023.
Noin muutoin kaniinit hatussa alkavat olla vähissä sen suhteen, miten If kykenisi parantamaan tulostaan. Muutamia ideoita luettelin jo. Synergiaa voi toki edelleen parantaa yhtiöryhmän sisällä vakuutusyhtiöiden kesken.
Toisaalta If tekee ilmiömäisen hyvää tulosta joka tapauksessa ja mahdollistaa Sammon korkeat osingot jatkossakin. Suoranaisia esimerkiksi ulkomailta tulevia markkinadisruptioita (häiriöitä) ei ole näköpiirissä.
Sampo ei toki ole yhtä kuin If, mutta sen tuotoista leijonanosa tulee juuri Ifistä. Topdanmarkin loppuosan ostaminen on yksi asia, josta Sampo voi hakea kasvua ja lisätuottoa. Samaan aikaan on tosiaan väläytelty Mandatumista luopumista.
Sampo on jakanut Nordeasta saamiaan varoja omistajille pitkälti ostamalla omia osakkeitaan. Tämä on tehokkaampi tapa kuin osinkojen jakaminen, joka lähtökohtaisesti aiheuttaa verorasitteen omistajalle. Edellytyksenä toki on, että yhtiön johto pitää yhtiön osakkeita perustellusti halpoina ostoja toteuttaessaan.
Toisaalta sijoittajan kannalta varojen palauttamista (osingot, omien osakkeiden ostot) parempi vaihtoehto on aina se, jos liiketoimintaa kyetään kasvattamaan tekemällä järkeviä yritysostoja, investointeja tms. Topdanmark on vain koko ajan ollut niin kallis, ettei Sampo ole nähnyt sen loppuosan ostamista järkeväksi.
Summa summarum Sampo tulee olemaan vakaa osingonmaksaja jatkossakin, mutta on mysteeri, kyetäänkö osinkoa kasvattamaan. Tietysti jos konserni löytää Euroopasta järkevää ostettavaa (=vakuutusyhtiöitä) Ifin, Hastingsin ja Topdanmarkin lisäksi, niin siinä voi olla yksi keino. Myös automaatioasteessa on vielä kiristettävää ja palvelukanavia voi tosiaan miettiä uusiksi.
Laita blogi tilaukseen alta, niin et koskaan missaa yhtään postausta!
Pyrin tässä blogissa jakamaan hyödyllistä tietoa säästämiseen, sijoittamiseen ja oman talouden hallintaan liittyen sekä auttamaan myös sinua saavuttamaan unelmasi. Julkaisen uuden kirjoituksen yleensä aina sunnuntaisin. Laita blogini seurantaan, jotta et jää mistään paitsi!