Osinkotuotto on monelle sijoittajalle tärkein ja joillekin jopa ainoa sijoituskohteen valintakriteeri. Todellisuudessa osingoille ei pitäisi antaa sijoituskohteen valinnassa juuri mitään merkitystä. Sivu sisältää mainoslinkkejä*.
Mitä osingot ovat?
Wikipedian määritelmän mukaan “osinko on yrityksen omistajilleen jakama voitto-osuus”. Käytännössä osinkojen maksussa yritys siis palauttaa varoja sijoittajille. Tällöin yrityksen pörssikurssi laskee vastaavalta osalta – ennen veroja.
Niin sanotut kasvuyhtiöt eivät yleensä maksa osinkoja, sillä ne investoivat tuotot suoraan takaisin yrityksen liiketoimintaan pyrkien näin kasvattamaan sitä, ja tarjoamaan parempia tuottoja tulevaisuudessa.
Osinkoyhtiöiksi tavataan kutsua tasaista, ennustettavaa ja usein nousevaa osinkoa maksavia yrityksiä.
Lue lisää: Indeksisijoittajan käsikirja
Osinkojen maksun vaihtoehdot
Yrityksillä ei suinkaan ole mitään pakkoa jakaa voittoja osinkoina sijoittajille. Niillä on käytettävissään seuraavat vaihtoehdot:
- Tulevaisuuden projekteihin investointi
- Tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoittaminen
- Yritysostojen ja fuusioiden rahoittaminen
Jos yritys ei käytä pääomaa mihinkään näistä, eli ne eivät tarjoa riittäviä tuottoja, silloin yritys palauttaa pääoman sijoittajille takaisin. Tämä palautus voi tapahtua joko 1) osinkoja maksamalla tai 2) omia osakkeita ostamalla.
Etenkin Yhdysvalloissa omien osakkeiden takaisinosto ja mitätöinti on jo yhtä suosittu tapa palauttaa varoja sijoittajille kuin osinkojen maksu. Osakkeiden määrän vähentyessä yksittäisen osakkeen arvo (tulevaisuuden tuotto-odotus) luonnollisesti nousee.
Näyttöä ei ole siitä, että kumpikaan näistä tavoista olisi absoluuttisesti toista parempi eli että osinkoyhtiöt kategorisesti menestyisivät paremmin kuin osakkeita takaisin ostavat. Muutoinhan yritykset käyttäisivät pelkästään ensin mainittua tapaa.
Tämä on jo itsessään osoitus siitä, etteivät osinkoyhtiöt tarjoa ylituottoa.
Osinkoyhtiöihin sijoittamisen heikkoudet
Osinkoyhtiöiden jahtaaminen johtaa monella tavalla epätoivottuihin lopputuloksiin omassa sijoitusportfoliossa.
Ensinnäkin osinkoyhtiöiden kysynnän ja sitä kautta arvostusten ollessa korkealla, johtaa niihin sijoittaminen matalampiin tulevaisuuden tuotto-odotuksiin.
Moni osinkoyhtiöihin sijoittava toki perustelee strategiaa sillä, että kyse on pitkän linjan laatuyhtiöistä. Samalla sijoittaja kuitenkin lyö vetoa sen puolesta, että markkina on hinnoitellut yhtiöt väärin eli hänellä on informaatiota, jota ei muilla ole.
Edelleen osinkosijoittajan pitää jatkuvasti kyetä löytämään uusia aliarvostettuja yhtiöitä, sillä osa yrityksistä saattaa esimerkiksi leikata osinkojaan kannattavuuden heikentyessä tai poistua markkinalta konkurssin, fuusion tai yritysoston myötä.
Toiseksi osinkoyhtiöihin keskittyminen johtaa huomattavasti kapeampaan hajautukseen, kun 30-40% yhtiöistä jää käytännössä pois (mm. kasvuyhtiöt). Hajauttaminen on tunnetusti sijoittajan ilmainen lounas, sillä se pienentää sijoittamisen riskejä.
Kolmanneksi osinkojen ulos maksaminen on myös verotuksellisesti epätehokas tapa jakaa tuottoja, kun verot pitää maksaa aina välissä esimerkiksi ennen osinkojen sijoittamista uudelleen.
Osinkosijoittaja ei myöskään pääse täysimääräisesti hyödyntämään hankintameno-olettamaa, mikä osakkeiden takaisinostossa ja sitä kautta tulleessa arvonnousussa on myyntihetkellä mahdollista.
Neljänneksi osingot eivät ole mikään pomminvarma tulonlähde. Esimerkiksi vuoden 2009 finanssikriisin yhteydessä 14% yrityksistä lopetti osinkojen maksamisen kokonaan ja 43% alensi osingon määrää.
Sijoittajan kannalta on siis aina paras vaihtoehto, jos yritys kykenee löytämään varoilleen tuottavan kohteen ilman, että niitä tarvitsee palauttaa sijoittajille. Jälkimmäisessä tapauksessa sijoittajan on lisäksi itse etsittävä rahoille uusi kohde.
Tarjoavatko osinkoyhtiöt ylituottoa?
Osinkoaristokraatiksi kutsutaan yhtiötä, joka on kyennyt kasvattamaan osinkoaan vähintään 25 vuotta peräjälkeen (Yhdysvallat). Suomessa rajana pidetään 10 vuotta.
S&P 500 osinkoaristokraatti-indeksi tuotti vuosina 1999-2007 keskimäärin 3,37% vuodessa tavanomaista S&P 500 -indeksiä enemmän. Ero on huomattava.
Kyseessä ei kuitenkaan ole koko totuus. Muutoinhan kaikki sijoittaisivat vain näihin firmoihin.
Vuonna 1998 Eugene Fama ja Kenneth French tutkivat osinkotuottoa potentiaalisena arvotekijänä. He testasivat osinkotuottoa, P/B- ja P/E -lukuja ja havaitsivat, että osinkotuotolla on matalin niin sanottu arvopreemio. Toisin sanoen ne selittävät kaikista vähiten arvoyhtiöiden ylituottoa.
Käytännössä syy ylituottoon ei siten ole osinkoaristokraattius itsessään, vaan se, että sijoitettaessa osinkoaristokraatteihin tulee samalla sijoittaneeksi laadukkaisiin arvoyhtiöihin. Nämä yhtiöt ovat toiminnassaan konservatiivisia ja niillä on vankka kannattavuus.
Huomionarvoista on, että sijoittaja voi siis poimia arvoyhtiöitä salkkuun muilla, osinkotuottoa paljon merkittävimmillä arvotekijöillä.
Mitkä tahansa osinkoyhtiöt eivät ole myöskään tarjonneet ylituottoa. Dimensial Fund Advisorin vuoden 2013 tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 1991-2012 osinkoa maksavia ja ei-osinkoa maksavia yrityksiä. Niiden tuotto oli täsmälleen sama eli 7,6% vuodessa.
Pelkkä osingon maksaminen tai maksamattomuus itsessään ei siis johtanut ylituottoon. Tämä onkin järkeenkäypää, sillä muutoin kaikkien yritysten kannattaisi joko palauttaa voitot sijoittajille osinkoina tai vaihtoehtoisesti takaisinostoina.
Yhteenveto
- Osinkoyhtiöt eivät ole tuoneet historiallisesti tarkasteltuna ylituottoa ei-osinkoyhtiöihin verrattuna
- Niin sanotut osinkoaristokraatit ovat tuoneet ylituottoa, mutta osingot eivät ole tässäkään (ainoa) määrittävä tekijä
- Yhdysvalloissa jo puolet yhtiöistä palauttaa varoja omien osakkeiden takaisinostoin osinkojen maksamisen sijaan. Tämä jo itsessään on osoitus siitä, että osinkojen maksaminen ei tuo ylituottoa
- Osinkotuottoprosentti on jossain määrin käyttökelpoinen arvoyhtiöiden seulonnassa, mutta parempia mittareitakin on
- Osinkoyhtiöiden poimiminen salkkuun johtaa portfolion yksipuolistumiseen
Lopuksi
Moni osinkosijoittaja on menestynyt valitsemallaan strategialla hyvin, ja esimerkiksi jäänyt kuukausittaisen osinkovirran turvin eläkkeelle. Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole millään muotoa vähätellä heitä.
Väitän kuitenkin, että samaan ja jopa parempaan lopputulokseen olisi voinut päästä muullakin tavalla.
Osinkostrategian mielekkyys on helppo ymmärtää. Osinkojen kilahtamisella tilille on positiivinen psykologinen vaikutus, ja ihminen tunnetusti on erilaisille ajattelun vinoumille altis.
Yksi näistä vinoumista on tunne siitä, että osinkoyhtiöt tuottavat konkreettista rahaa. Toisin on vaikkapa rahastoilla, jotka sijoittavat osingot automaattisesti uudelleen ilman, että niistä ikinä näkyy arvo-osuustilillä vilaustakaan.
Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta on kuuluisa lausahdus, joka lukee muun muassa jokaisen rahaston esitteessä – ja hyvästä syystä. Vaikka pienet yhtiöt ja arvoyhtiöt ovat historiallisesti tuottaneet muita paremmin, ei mikään takaa, että näin on myös tulevaisuudessa.
Sitä paitsi näihinkään yhtiöihin sijoittaminen ei ole johtanut ylituottoihin aina ja kaikkialla, vaan historiasta löytyy pitkiäkin ajanjaksoja, jolloin kasvuyhtiöt ovat tuottaneet paremmin. Tällaiseen jaksoon osuminen voi ottaa arvosijoittajalla koville ja saada epäilemään koko strategiaa.
Ostaessaan yleisindeksiä sijoittaja saa salkkuun koko heinäsuovan. Pienyhtiöitä, arvoyhtiöitä, kasvuyhtiöitä ja niin edelleen. Suurimman osan sijoittajista kannattaa edelleen näin toimia, sillä se on yksinkertaisin tapa rakentaa oma sijoitussuunnitelma ja siinä on helppo pysyä.
Osinkoyhtiöihin sijoittavan on hyvä muistaa, että ne eivät ole johtaneet historiallisesti ylituottoihin muutoin kuin niin sanottujen osinkoaristokraattien kohdalla. Tällöinkin yhtiövalinnassa on parempia kriteerejä olemassa kuin osinkotuotto.
Toisaalta osakepoiminta itsessään on niin vaikeaa, että yhden käden sormilla voi laskea indeksin todistettavasti ainakin kaksi vuosikymmentä päihittäneet henkilöt.
Laita blogi tilaukseen alta, niin et koskaan missaa yhtään postausta!
Pyrin tässä blogissa jakamaan hyödyllistä tietoa säästämiseen, sijoittamiseen ja oman talouden hallintaan liittyen sekä auttamaan myös sinua saavuttamaan unelmasi. Julkaisen uuden kirjoituksen pääsääntöisesti aina sunnuntaisin. Laita blogini seurantaan, jotta et jää mistään paitsi!
Tervetuloa mukaan miljoonajahtiin!
2 vastausta artikkeliin “Unohda osingot! (sijoittajan tärkein opetus)”