Käyn tässä kirjoituksessa läpi, mitä ETF:t ovat, miten ne vertautuvat perinteisiin indeksirahastoihin ja miten niihin voi sijoittaa. Sivu sisältää mainoslinkkejä*.
Aluksi
Olen aiemmin julkaissut useita perinteisiä indeksirahastoja käsitteleviä kirjoituksia. ETF-rahastot ovat jääneet sivurooliin, vaikka nekin tarjoavat oivan tavan koostaa sijoitussalkku. Käytännössä ETF-rahastoilla on jopa joitain selkeitä etuja perinteisiin indeksirahastoihin verrattuna, mutta myös miinuspuolia.
Alkuun on paikallaan käydä läpi hieman perustietoja liittyen ETF:iin.
Mikä on ETF (Exchange Traded Fund)?
ETF on pörssinoteerattu rahasto, jonka osuuksilla käydään kauppaa pörssissä reaaliajassa samaan tapaan kuin osakkeilla. Ostamalla ETF:ää sijoittaja tulee ostaneeksi yksittäisen yhtiön sijaan useita eri yhtiöitä kerralla. ETF:iin sijoittaminen edellyttää arvo-osuustilin luomista.
ETF-rahastoilla käydään kauppaa pörssin aukioloaikoina. Ne soveltuvat lyhyeen kaupankäyntiin perinteisiä rahastoja paremmin, ja sijoittaja voi itse päättää, mihin hintaan rahasto-osuuksia ostaa.
Käytännössä valtaosa ETF:stä seuraa jotakin indeksiä – samoin kuin perinteiset indeksirahastot. Yksinkertaistettuna kyseessä on siis indeksirahasto, jota voi ostaa ja myydä pörssissä.
Lue seuraavaksi: Näin laadit sijoitussuunnitelman
ETF vs indeksirahasto?
ETF on parempi valinta, koska…
ETF-rahastojen hallinnointipalkkiot ovat usein hieman perinteisiä indeksirahastoja edullisempia lähtien muutamista prosentin sadasosista liikkeelle (esim. 0,07%). Tämä onkin niiden merkittävä etu, sillä kuluilla on pitkässä juoksussa valtava merkitys sijoitusten tuottoihin.
Lisäksi niiden etuna on lähes rajattoman suuri valikoima eri teemarahastoista lähtien, kun taas perinteisissä indeksirahastoissa valikoima on paljon suppeampi keskittyen lähinnä maantieteellisille alueille.
ETF-rahastojen kautta voi sijoittaa osakemarkkinoiden lisäksi esimerkiksi raaka-aineisiin tai kiinteistöihin, joten ne mahdollistavat laajasti eri sijoitusstrategiat. Onpa Yhdysvalloissa jopa hiljattain lanseerattu bitcoinia seuraava ETF. (Sivuhuomio: Ainoa suomalainen ETF on Seligsonin luoma Helsingin pörssiä seuraava OMX Helsinki 25. )
ETF-rahastot ovat tyypillisesti perinteisiin indeksirahastoihin nähden paljon kookkaampia, mikä tuo vakautta ja mahdollistaa matalat kulut.
Näiden ohella ETF:llä voi käydä kauppaa pörssissä reaaliaikaisesti eli ostaa ja myydä sen vaikka saman päivän aikana.
Perinteinen indeksirahasto on parempi valinta, koska…
Toisaalta koska ETF:llä käydään kauppaa pörssissä, joutuu siitä maksamaan pankin hinnaston mukaiset kaupankäyntikulut, mitä taas perinteisillä indeksirahastoilla ei ole. Nämä kaupankäyntikulut ovat usein niin suuret, että kovin pienillä summilla ei ETF:iin kannata sijoittaa.
ETF-rahastoilla käydään kauppaa pörssissä kokonaisina osuuksina. Näin ollen jos rahasto-osuuden hinta on vaikkapa 52,00 euroa, ei tasasummalla (100,00 euroa) sijoittaminen onnistu kovin helposti. Hinta luonnollisesti myös vaihtelee.
Monien suosittujen ETF-rahastojen hinnat ovat myös kohonneet useisiin satoihin euroihin, mikä estää pienillä summilla sijoittamisen.
Perinteisiä indeksirahastoja ei sen sijaan tarvitse ostaa kokonaisina osuuksina. Niiden hinta vastaa myös aina rahaston omistaman arvopaperisalkun arvoa.
ETF:t eivät nimittäin välttämättä aina ole niin likvidejä kuin luullaan, vaan niihin liittyy niin sanottu spread-riski: osto- ja myyntihinta saattavat erota toisistaan merkittävästikin.
Sijoittajan on myös syytä ottaa selvää ETF:n sisällöstä ennen ostoa, sillä ne voivat olla fyysisiä, synteettisiä, vivutettuja, käänteisiä jne. Lisäksi on syytä selvittää, mitä ETF on todella syönyt eikä luottaa esimerkiksi pelkästään sen nimeen.
Pörssinoteeraus johtaa siihen, että sijoittajalla on suurempi houkutus käydä kauppaa ETF:llä kuin perinteisillä rahastoilla. Tästä syntyy luonnollisesti kaupankäyntikuluja, joilla on helppo tuhota sijoitusten tuotto.
Erään tutkimuksen mukaan ETF-sijoitukset johtavatkin alituottoon, koska sijoittajat yrittävät ajoittaa markkinoita, sijoittavat uusille toimialoille ja ylipäätään valitsevat sijoituskohteet hätäisesti. Perinteisillä indeksirahastoilla on toki samaa ongelmaa, mutta houkutus käydä kauppaa ei niillä ole likimainkaan yhtä suuri.
Tämän lisäksi ETF:t myös edellyttävät perinteisiä indeksirahastoja enemmän perehtymistä aiheeseen, koska valikoima on niin laaja.
Aloita ETF-kuukausisäästäminen luomalla ilmainen tili Nordnetiin tästä*.
ETF ja markkinatakaus
ETF:iin liittyy niin sanottu markkinatakaaja ja siihen liittyvä riski.
Oletetaan esimerkiksi, että yhtä osaketta ostetaan kertaluonteisesti suurella summalla rahaa. Tällöin osakkeen kysyntä ylittää tarjonnan ja sen kurssi nousee.
ETF:ien osalta näin ei kuitenkaan ole, kiitos markkinatakauksen. Kun ETF:ään sijoitetaan vastaava suuri summa rahaa, ei sen hinta nouse, vaan sen sijaan markkinatakaaja luo lisää rahasto-osuuksia.
Tähän liittyy riski siitä, että jos ETF:iä aletaan äkisti myydä valtavia määriä, ei markkinatakausmekanismi välttämättä toimi. Mekanismin toimivuutta kriisitilanteessa ei ole testattu. Riski on kuitenkin lähinnä teoreettinen, mutta sen olemassaolo on hyvä tiedostaa.
Lue seuraavaksi: 10 parasta syytä sijoittaa indeksirahastoihin
Miten aloittaa ETF-kuukausisäästäminen?
Nordnet on Suomen ainoa pankki, joka tarjoaa kuukausisäästämistä ETF:iin.
Minimisijoitus on 50 euroa kuukaudessa eli jonkin verran perinteisiä indeksirahastoja korkeampi. Koska kauppaa käydään kokonaisilla ETF-osuuksilla, lisätään tähän summaan 10%. Tällä pyritään varmistamaan kaupan toteutuminen.
Kuukausisäästösopimuksilta veloitetaan 2,50 euron palvelumaksu per ostokerta (1-4 rahastoa) ja myynneistä peritään hinnaston mukainen palvelumaksu.
Ostot toteutetaan kuukauden 5. päivä, jos kyseessä on arkipäivä, taikka sitä seuraavana maanantaina. Kuukausisäästösopimukseen voi valita ETF:iä Nordnetin tarjoamalta listalta. Tässä ovat esimerkiksi listattuna Nordnetin suosituimmat ETF:t* (avautuu uuteen ikkunaan), mistä voi hakea sijoitusideoita.
En itse lähtisi sijoittamaan ETF-rahastoihin muutamilla kympeillä kuukaudessa, koska kulujen osuus nousee tällöin liian suureksi. Jos sijoitettava summa kuitenkin on satasia, ovat ETF:t tällöin hyvä vaihtoehto.
Aloita ETF-kuukausisäästäminen luomalla ilmainen tili Nordnetiin tästä*.
Lopuksi
Kuten sanottua ETF-valikoima on todella laaja ja niillä saa helposti koostettua itselleen vaikkapa tiettyjä teemoja mukailevan salkun erittäin kustannustehokkaasti. Perinteisillä indeksirahastoillakin tämä onnistuu, mutta ei läheskään yhtä kattavasti.
En itse sijoita ETF:iin kahdesta syystä. Ensinnäkin Nordnetin pohjoismaiset indeksirahastot päihittävät ne kuluissa. Toiseksi pyrin minimoimaan houkutuksen ajoittaa markkinoita tai tehdä päiväkauppaa.
ETF:iä voi kuitenkin suositella siinä missä tavallisia indeksirahastojakin, kunhan sijoittaja pysyy valitussa sijoitussuunnitelmassa eikä lähde käymään jatkuvaa kauppaa.
Lopulta tärkeintä on kuitenkin sijoittamisen aloittaminen. Sijoituskohteella ei ole niin valtavaa merkitystä, jos sen on rajannut vaikkapa indeksirahastoihin. Paras hetki aloittaa oli eilen, toisiksi paras on tänään.
Aloita ETF-kuukausisäästäminen luomalla ilmainen tili Nordnetiin tästä*.
Laita blogi alta tilaukseen, niin et missaa yhtään postausta!
Pyrin tässä blogissa jakamaan hyödyllistä tietoa säästämiseen, sijoittamiseen ja oman talouden hallintaan liittyen sekä auttamaan myös sinua saavuttamaan unelmasi. Julkaisen uuden kirjoituksen aina sunnuntaisin. Laita blogini seurantaan, jotta et jää mistään paitsi!
Tervetuloa mukaan miljoonajahtiin!
3 vastausta artikkeliin “ETF vs indeksirahasto – kumpaan sijoittaa?”