Näin laadit sijoitussuunnitelman | Päivitin oman suunnitelmani!

nain laadit sijoitussuunnitelman

Näin laadit sijoitussuunnitelman kolmella stepillä. Viikko sitten tekemäni suuri indeksirahastovertailu sai minut tosissaan pohtimaan nykyisen sijoitussuunnitelmani ajantasaisuutta. Päädyinkin hiukan päivittämään omaa suunnitelmaani. Sivu sisältää mainoslinkkejä*.

Passiivinen sijoittaminen

Passiivisen sijoittamisen ytimessä on, että sijoitussuunnitelmaa ei tarvitsisi koskaan muuttaa, kun sen kerran on laatinut. Tästä syystä suunnitelma on syytä laatia kerralla huolellisesti.

Jos muutoksia kuitenkin täytyy tehdä, ei niitä suoriteta äkkinäisillä suurilla ”peliliikkeillä”, vaan tehdään hitaita maltillisia liikkeitä kohti uutta suunnitelmaa. Esimerkiksi lisäostot tiettyihin rahastoihin kannattaa hajauttaa ajallisesti pidemmälle aikavälille. Samoin myynnit kannattaa hajauttaa muutamalle kuukaudelle.

Lähden viemään salkkua kohti uutta sijoitussuunnitelmaa ostamalla pikkuhiljaa lisää niitä rahastoja, joiden määrää haluan lisätä. Pyrin välttämään myyntejä aina, kun se on mahdollista. Salkkua on aina parempi tasapainottaa ostoin kuin myynnein, sillä jälkimmäisestä aiheutuu veroseuraamuksia.

Lue myös: Kokemuksia Komplett Bankin Cashback -luottokortista

Näin laadit sijoitussuunnitelman

näin laadit sijoitussuunnitelman

1. Omaisuuslajien jakauma

Sijoitusuunnitelman laatiminen kannattaa aloittaa siitä, että määrittelee, kuinka suuren osan sijoituksista laittaa mihinkin omaisuuslajiin. Esimerkiksi 50-100% osakkeisiin, 10-30% korkoihin, 5-10% kultaan, 5-10% käteiseen ja 10-30% asunto- ja kiinteistösijoituksiin. Luvut ovat suuntaa antavia.

Oma riskinsietokyky ja riskinottohalukkuus määrittävät sen, miten suuria eri omaisuuslajien osuuksien kannattaa olla. Jos on valmis ottamaan suurta riskiä erityisesti lyhyen aikavälin arvon heilahteluille, voi laittaa osakkeisiin 90-100%, kuten itse teen. Jos etsii rahoilleen lyhytaikaista esimerkiksi muutaman vuoden parkkipaikkaa, ei osakemarkkinalle kannata sijoittaa lainkaan.

Jos haluaa maltillisempaa riskiä ja vähäisempää heiluntaa salkussa, voi sijoittaa korkoihin, asuntoihin ja kultaan suuremman osuuden. Riski ja tuotto kulkevat kuitenkin aina käsi kädessä, eikä riskitöntä sijoitusta ole olemassa.

Korkojen ollessa historiallisen matalalla korkosijoitusten tuotto on tosin jäänyt vaatimattomaksi. Itse säästän vararahastoa LähiTapiolan Korkoetuun, jossa säästöille maksetaan 1%:n vuotuinen korko. Se on nykymarkkinassa varsin hyvä.

Lue myös: Miten kilpailuttaa sähkösopimus nopeasti

2. Maantieteellinen hajautus (osakkeet ja korot)

Tämän jälkeen täytyy määritellä, kuinka suuren osan osake- ja korkosijoituksista kohdentaa Yhdysvaltoihin, Eurooppaan, Aasiaan (kehittyneet) ja kehittyville markkinoille.

Lähtökohtana pidetään usein näiden markkinoiden osuutta koko maailman osakemarkkinasta, eli Yhdysvalloilla noin 30-50%, Euroopalla 20-40%, Aasialla (kehittyneet) 10-15% ja kehittyvillä markkinoilla 5-15%. Luvut ovat suuntaa antavia.

On syytä muistaa, että monet firmat toimivat nykyään globaalisti ja hyötyvät siten talouskasvusta tapahtuipa se missä päin maailmaa tahansa. Tämä vähentää maantieteellisen hajautuksen hyötyjä.

Lue myös: Miten säästää rahaa? 5 helppoa tapaa kilpailuttaa!

3. Sijoituskohteiden valinta

Sijoitussuunnitelman laatiminen on jo varsin pitkällä, kun on päättänyt eri omaisuuslajien osuudet ja sijoitusten maantieteellisen jakauman.

Tämän jälkeen voi sitten alkaa miettiä, millä esimerkiksi rahastoilla sen konkreettisesti toteuttaa. Ideoita löytyy viime viikkoisesta kirjoituksestani.

Näin laadit sijoitussuunnitelman käytännössä.

Uusi sijoitussuunnitelmani

art laptop office abstract
Photo by EKATERINA BOLOVTSOVA on Pexels.com

Ensimmäinen muutos

Ensimmäinen merkittävä muutos uudessa sijoitussuunnitelmassa on Nordnet Indeksfond Danmarkin ja Nordnet Indeksfond Norgen jääminen pois. Tähän syynä on se, että Tanska-rahaston 0,20%:n hallinnointikulu ja 0,54%:n verotappio eivät tee siitä enää houkuttelevaa sijoituskohdetta. Kyseessä on siis kaikkea muuta kuin ilmainen rahasto.

Norja-rahastoa rasittaa sen painottuminen öljyteollisuuteen ja se, että osinkoja verotetaan kuten Tanskassa, eikä verojen osuuden takaisinsaanti tulevaisuudessa ole varmaa.

Lisäksi ruotsalaiset ja suomalaiset yritykset ovat hyvin vahvasti sidoksissa naapurimaidensa yrityksiin, joten Tanska- ja Norja -rahastot eivät tarjoa juuri minkäänlaista hajautushyötyä kahteen muuhun pohjoismaiseen rahastoon nähden. Molemmat ovat myös valuutanvaihtokulun perässä Suomi-rahastoa.

Toinen muutos

Toinen suuri muutos on, että kohdennan kuukausisäästöistä jatkossa 800 euroa Nordnetin salkkuun, josta siis tulee selkeä pääsalkku, ja 200 euroa Seligsonin niin sanottuun hajautussalkkuun. Tällä muutoksella saan laskettua sijoittamisen kustannuksia merkittävästi.

Lähden siis hiljalleen pienentämään Seligsonin salkussa niiden sijoitusten osuutta, jotka eivät tarjoa hajautushyötyä pääsalkkuun nähden. Tämä tarkoittaa ennen muuta Eurooppa- ja Pohjois-Amerikka -rahastoa.

Suuret linjat kuntoon

Pyrin pitämään sijoitussuunnitelman mahdollisimman yksinkertaisena. Ajatuksena on, että suuret linjat ovat kunnossa ja hirvittävästi ei kannata lähteä näpertelemään jollain prosentin kymmenyksillä.

Jaan sijoitukset pääsalkussa seuraavasti, koska yksinkertainen on kaunista:

  • 50% Handelsbanken USA Indeksi
  • 25% Nordnet Suomi Indeksi
  • 25% Nordnet Ruotsi Indeksi

Pääsalkun sijoituksista puolet kohdistuu Yhdysvaltoihin ja puolet Eurooppaan. Handelsbanken USA Indeksi -rahastossa on 426 yritystä, Nordnetin Suomi Indeksi -rahastossa 25 ja Nordnetin Ruotsi Indeksi -rahastossa 70. Tällä suunnitelmalla tulen siten hajauttaneeksi sijoitukset yli 500 yritykseen, joista suuri osa toimii globaalisti. Myös pääsalkun kustannukset ovat maltilliset 0,10%.

Yhdysvaltain lopullinen paino uudessa sijoutussuunnitelmassa tulee olemaan suunnilleen 40 + 4 + 5 + 3 = 52%, sillä Global Brandsin ja Pharman painopiste on vahvasti jenkeissä. Euroopan osuus uudessa salkussa on 20 + 20 + 1 = 41%, ja Aasian sekä kehittyvien markkinoiden 7%.

Pidemmällä tähtäimellä Aasian ja kehittyvien markkinoiden osuutta voisi vielä hieman tuosta nostaa siten, että kummankin osuus kokonaissijoituksista olisi 5-7,5%.

Avaa tili Nordnetiin ilmaiseksi tästä*

Sijoitussuunnitelma 2021

Nordnet 800€/kk (pääsalkku, kulut 0,10%)

  • Nordnet Indexfond Sverige 20% – 200€ (kulut 0,00%*)
  • Nordnet Indeksirahasto Suomi 20% – 200€ (kulut 0,00%)
  • Handelsbanken USA Indeksi 40% – 400€ (kulut 0,20%)

*valuutanvaihto ostaessa ja myydessä 0,25%

Seligson 200€/kk (hajautussalkku, kulut 0,57%)

  • Aasia 3% -30€ (kulut 0,48%)
  • Eurooppa 1% – 10€ (kulut 0,49%)
  • Kehittyvät markkinat 4% -40€ (kulut 0,66%)
  • Pohjois-Amerikka 4% – 40€ (kulut 0,44%)
  • Global Brands 5% – 50€ (kulut 0,62%)
  • Global Pharma 3% – 30€ (kulut 0,63%)

Sijoittamisen kokonaiskulut: 0,19% (aiemmin 0,31%)

Käytännön toimet suunnitelman toteuttamiseksi

Siirrän hiljalleen Tanska-rahaston varat Suomi- ja Ruotsi -rahastoihin sekä Norja-rahaston varat kokonaisuudessaan Handelsbanken USA Indeksi -rahastoon. USA Indeksi vaatii tämän jälkeen vielä muutamia lisäostoja, että saan sen tavoitepainoon.

Seligsonin salkku edellyttää sekin joitain lisäostoja ennen kaikkea Aasia ja kehittyvät markkinat -rahastoihin. Toteutan nämä lisäostot useammassa erässä kesän aikana.

Lue myös: Miten aloittaa sijoittaminen

Lisää samasta aiheesta: 10 parasta vinkkiä aloittelevalle sijoittajalle

Sinua saattaisi kiinnostaa myös: Kuinka tulla miljonääriksi 25 vuodessa

Laita blogi tilaukseen, niin et missaa yhtään postausta!

Pyrin tässä blogissa jakamaan hyödyllistä tietoa säästämiseen, sijoittamiseen ja oman talouden hallintaan liittyen sekä auttamaan myös sinua saavuttamaan unelmasi. Julkaisen uuden kirjoituksen aina sunnuntaisin. Laita blogini seurantaan, jotta et jää mistään paitsi!

Tervetuloa mukaan miljoonajahtiin!

Jaa tämä artikkeli sosiaalisessa mediassa:

3 vastausta artikkeliin “Näin laadit sijoitussuunnitelman | Päivitin oman suunnitelmani!

Mitä mieltä olet? Kommentoi, niin jutellaan lisää!

%d bloggaajaa tykkää tästä: