10 parasta syytä sijoittaa indeksirahastoihin

10 parasta syytä sijoittaa indeksirahastoihin

Tässä 10 parasta syytä sijoittaa indeksirahastoihin. Tämän kirjoituksen on tarkoitus havainnollistaa, miksi lähes jokaisen kannattaisi sijoittaa indeksirahastoihin. Sivu sisältää mainoslinkkejä.

  1. Kustannustehokkuus

Indeksirahastojen kulut ovat tyypillisesti alle 0,5%, kun taas aktiivisilla rahastoilla ne ovat yleensä 1,0 – 3,5%:n luokkaa. Kustannuksilla on pitkässä juoksussa valtava merkitys sijoitusten tuottoihin.

Oletetaan esimerkiksi, että alkupääoma on 20 000 euroa, kuukausittainen säästösumma 1000€, markkinatuotto 8%, osingot uudelleensijoitetaan verovapaasti (rahastojen veroetu) ja ajanjakso on 25 vuotta. Tällöin päästään seuraaviin tuottoihin:

  • 0,3%:n kuluilla varallisuus sijoitusajan lopussa on 1 002 148€
  • 1,0%:n kuluilla varallisuus sijoitusajan lopussa on 896 018€
  • 1,5%:n kuluilla varallisuus sijoitusajan lopussa on 827 847€
  • 3,5%:n kuluilla varallisuus sijoitusajan lopussa on 607 839€

Merkityksettömältä vaikuttavat kulut aiheuttavat siis jopa satojen tuhansien eurojen tuottoeron sijoitusajan lopussa! Tämä johtuu siitä, että vuosittaiset hallinnointikulut syövät paitsi sen hetkistä tuottoa, mutta myös niitä tulevaisuuden tuottoja, joita kulujen osuudelle olisi korkoa korolle -ilmiön myötä kertynyt.

(Voit testailla lukuja Seligsonin tuottolaskurilla.)

2. Helppous – ei tarvitse valita yksittäisiä yrityksiä

10 parasta syytä miksi sijoittaa indeksirahastoihin
Photo by energepic.com on Pexels.com

Indeksin voittaminen aktiivisesti yksittäisten firmojen osakkeita poimimalla on pitkässä juoksussa erittäin vaikeaa. Se edellyttää kärsivällisyyttä, kurinalaisuutta, halukkuutta oppia koko ajan uutta ja valtavasti aikaa.

Osakepoimijan täytyy perehtyä yritysten tilinpäätöksiin, johdon pätevyyteen, markkinatilanteeseen, tulevaisuuden näkymiin ja niin edelleen. Hinnoittelu osakemarkkinoilla on pääosin tehokasta, sillä erityisesti suuria yrityksiä seuraa valtava joukko analyytikoita, ja matalalla roikkuvia omenoita yrittävät metsästää myös tuhannet ammattilaiset ja yksityissijoittajat.

Indeksisijoittajan ei periaatteessa tarvitse tehdä muuta kuin valita sijoituskohteet (rahastot) kerran ja laittaa jatkuva automatisoitu kuukausisäästö niihin. Salkun voi palauttaa haluttuun allokaatioon kerran tai kaksi vuodessa eli ostaa salkussa alipainoon jääneiden rahastojen osuuksia sen verran, että salkun rahastot ovat jälleen tavoitepainossa (esim. USA 40%, Eurooppa 30%, Aasia 15%, Kehittyvät markkinat 15%).

Sijoitusten arvon kehittymistä ei ole tarpeen tarkastella päivittäin tai edes viikoittain. Indeksisijoittaja voi joko jättää sijoittamisen kokonaan taka-alalle omassa elämässä tai pitää indeksisijoitusten rinnalla pientä pelisalkkua. (Esittelen oman pelisalkkuni myöhemmin tässä blogissa, joten laita ihmeessä blogi seurantaan!)

Lue lisää indeksisijoittamisesta: Sijoitusfilosofiani

3. Läpinäkyvyys

glass ball with decorative christmas tree
Photo by Laura James on Pexels.com

Indeksirahastot ovat sijoitustuotteina helposti ymmärrettäviä ja läpinäkyviä. Niiden kustannusten muodostumisen periaatteet ovat selkeät, sillä rahastojen hoito ei juurikaan edellytä aktiivisia hallinnointitoimia.

4. Indeksisijoittaminen onnistuu pienilläkin summilla

Indeksirahastoihin voi sijoittaa alkaen vain 15 eurolla kuussa. Tällä summalla indeksisijoittaja saa salkkuun osuuden kaikista indeksissä mukana olevista yhtiöistä.

Suoria osakesijoituksia sen sijaan ei useinkaan kannata tehdä muutamien kymppien tai edes satasten summilla, sillä korkeat välityspalkkiot syövät helposti tuotot. Osakepoimija voikin yleensä ostaa vain muutamaa yhtiötä salkkuun joka kuukausi.

5. Indeksin voittaminen on erittäin vaikeaa – ammattilaisellekin

Osakemarkkina on äärimmäisen kilpailtu pelikenttä. Yli 90% osakekaupoista käydään ammattilaisten toimesta ja automatisoidun kaupankäynnin osuus kasvaa hurjaa vauhtia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa jopa 70-80% osakekaupasta käydään nykyään automatisoidusti erilaisten algoritmien pohjalta.

Kun tarkastelujaksoksi otetaan vähintään 10 vuotta, jopa 90% aktiivisten rahastojen salkunhoitajista häviää indeksille keskimäärin rahastojensa kulujen verran. Itse asiassa jo viiden vuoden jälkeen useimmat aktiiviset rahastot ovat tippuneet indeksin kyydistä.

Tämä siitä huolimatta, että aktiivisten rahastojen salkunhoitajat tekevät sijoittamista työkseen, ja salkunhoitajaksi todennäköisesti valikoituu keskimääräistä pätevämpiä ja tavanomaista enemmän osakemarkkinasta ymmärtäviä henkilöitä.

Indeksin voittaminen ei ole mahdotonta, mutta vain hyvin pieni kourallinen sijoittajia on todistettavasti kyennyt siihen pitkällä yli 10 vuoden ajanjaksolla. Näistäkin henkilöistä esimerkiksi Warren Buffett puhuu nykyään indeksisijoittamisen puolesta. Myös suomalainen sijoittajalegenda Seppo Saario on nykyään indeksisijoittaja.

Kymmenen vuoden ajanjaksoa pidetään yleisesti miniminä sille, että indeksin voittamisen track recordilla alkaa olla tilastollista merkitystä. Tähän liittyy klassinen esimerkki tikkaa heittävistä apinoista: 10 000 apinasta aina joku osuu kerta toisensa jälkeen keskelle maalitaulua, koska yrittäjiä on niin monta.

Samaan tapaan valtavasta sijoittajamassasta aina joku onnistuu päihittämään indeksin esimerkiksi 10 vuotena peräkkäin, mutta tämäkään ei välttämättä osoita sijoittajan olevan erityisen kyvykäs. Takavuosien tähtisalkunhoitajista valtaosa onkin sittemmin vajonnut tavallisten kuolevaisten joukkoon. Warren Buffett on niitä harvoja, jotka ovat todistettavasti lyöneet indeksin usealla vuosikymmenellä, mutta hänen strategiansa nojaa mm. omistajan aktiiviseen rooliin yritysjohdossa.

6. Inhimilliset virheet

mad formal executive man yelling at camera
Photo by Andrea Piacquadio on Pexels.com

Ihminen on aina jossain määrin tunteidensa vietävissä oleva otus. Nämä tunteet saattavat johtaa hätiköityihin, huonosti harkittuihin sijoituspäätöksiin. Kuten siihen, että salkkuun ostetaan jotain hypeosaketta ohi ennakkoon asetetun seulan tai sitten salkusta myydään ne yhtiöt, jotka eivät ole kehittyneet odotetusti, mutta joiden pitäminen olisi laaditun sijoitusstrategian mukaista.

Myös rahastoja edestakaisin veivaamalla voi tuhota tuotoistaan valtaosan. Lainaan tähän pienen pätkän Random Walkerin eli Jarkko Ahon loistavasta kirjoituksesta:

Dalbar vertasi vuosien 1988-2007 keskimääräistä osakerahaston tuottoa osakerahastosijoittajan saamaan tuottoon. Tulokset olivat hämmästyttäviä. Rahastot tuottivat keskimäärin 11,6 % joka vuosi, mutta sijoittajat saivat nauttia vain 4,5 % vuosituotosta.

Syy näin huonoon menestykseen löytyi sijoittajien pelkuruudesta ja yrityksestä ajoittaa markkinoita. Huonoina aikoina osakkeet laitettiin myyntiin pelon sekaisten tunteiden vallitessa, vaikka sijoitussuunnitelma ohjeisti aivan muuta. Osakkeiden takaisinostojen ajoitus ei onnistunut keskivertorahastosijoittajilta yhtään sen paremmin, vaan junasta oltiin auttamatta myöhässä, kun nousu alkoi. Istumalla passiivisesti salkkunsa päällä, sijoittaja olisi saavuttanut yli kaksinkertaisen tuoton. 

Tasaisesti kuukausittain sijoittava indeksisijoittaja minimoi tällaiset inhimilliset virheet ja altistumisen pintakuohunnalle automaattisesti!

7. Indeksirahastot vs. suorat osakesijoitukset

Usein sanotaan, että sijoittaminen kannattaa aloittaa indeksirahastoilla. Tämä on sikäli väärin sanottu, että indeksirahastot ovat paras vaihtoehto lähes kaikille sijoittajille.

Indeksirahastoilla on seuraavia etuja verrattuna suoriin osakesijoituksiin:

  • Ei merkintäpalkkioita. Suoria osakeostoja tekevä saattaa maksaa jopa 10-15 euron suuruisen välityspalkkion sijoittaessaan, kun taas indeksisijoittaja saa sijoittamansa summan hyödyn täysimääräisesti itselleen. Osakepoimija lähteekin kulujen verran takamatkalta indeksisijoittajaan nähden.

  • Osakepoimijan ei kannata sijoittaa yksittäiseen yhtiöön pikkusummia, jolloin sijoitusten hajauttaminen vaikeutuu huomattavasti.

  • Indeksirahastojen hallinnointipalkkiot ovat pudonneet lähelle nollaa tai jopa nollaan, mikä poistaa suorien osakesijoitusten edun tältä osin lähes kokonaan.

  • Osakekauppaa käydessä eli esimerkiksi yhtiöitä toisiin vaihdettaessa osakepoimijalle syntyy jälleen kaupankäyntikuluja. Nämä kulut syövät helposti suuren osan tulevaisuuden tuotoista. ”Peliliikkeitä” tekee helposti mieli tehdä varsinkin yksittäisten yhtiöiden kohdalla.

  • Rahastoilla on merkittävä veroetu: osingot voidaan sijoittaa uudelleen verovapaasti. Tällöin myös osinkojen veron osuus pääsee kasvamaan korkoa korolle. Lisäksi osakesijoittaja maksaa osingot uudelleen sijoittaessaan jälleen välityspalkkion. Osakesäästötilillä on vastaava veroetu, mutta 50 000 euron katto tulee miljoonajahdissa äkkiä vastaan, ja välityspalkkio tulee OST:lla silti maksettavaksi.

  • Indeksin voittaminen osakkeita poimimalla on erittäin vaikeaa pitkässä juoksussa. Käytännössä se edellyttää informaatioetua, joka saattaa olla kehittyviin markkinoihin tai pienyhtiöihin perehtyneillä. Esimerkiksi Inderesin Sauli Vilén on myöntänyt, että Inderesin mallisalkun ylituotto indeksiin nähden perustuu informaatioetuun, joka heillä on suomalaisten pienyhtiöiden osalta.

  • Osakepoimija voi toki vähentää luovutustappioita verotuksessaan ja hyödyntää hankintameno-olettamaa, mutta nämä ovat laiha lohtu. Toisaalta myös indeksisijoittaja voi välttyä luovutusvoittojen verotukselta esimerkiksi olemalla koskaan myymättä sijoituksiaan. Indeksirahastojen kasvuosuudet voi nimittäin muuttaa esimerkiksi Seligsonilla suoraan osingot ulos maksaviksi tuotto-osuuksiksi, jolloin itse sijoitettu pääoma arvonnousuineen, korkoineen ja koron korkoineen ei välttämättä joudu sijoittajan eläessä verolle.

8. Laaja hajautus helposti

Indeksirahastoihin sijoittavan on helppo saavuttaa laaja-alainen hajautus niin maantieteellisesti, toimialakohtaisesti kuin ajallisestikin. Tämä onnistuu kuukausisäästämällä muutamaan eri indeksirahastoon.

9. Matalampi riskitaso

Yksittäisiä osakkeita poimimalla on mahdollista saavuttaa indeksiä kovempia tuottoja ainakin lyhyellä aikajänteellä, mutta samalla sijoitusten riskitaso on huomattavasti indeksisijoittajaa korkeammalla. Tätä ei moni osakepoimija ehkä ihan täysin sisäistä. Riski ja tuotto kulkevat sijoittamisessa aina käsi kädessä.

Jos rahat on iskenyt kiinni vaikkapa viiteen firmaan, niin on vähintään kohtalainen riski, että näillä viidellä firmalla menee samaan aikaan huonosti. Lisäksi yhdenkin näistä firmoista meneminen nurin voi tuhota koko salkun tuoton pitkäksi aikaa. Esimerkiksi S&P 500 -indeksiä seuraavaan rahastoon sijoittava sen sijaan hajauttaa rahojaan 500 yhtiöön, jolloin on epätodennäköistä, että näillä kaikilla menisi yhtä aikaa heikosti.

Toisaalta jos osakepoimija ostaa salkkuunsa liian montaa firmaa tai vaikka vain suuria yhtiöitä, saa hän tällöin käytännössä indeksin tuoton indeksirahastoa korkeammilla kuluilla ja ilman rahaston veroetua. Lisäksi takavuosien tähtiyhtiöt eivät välttämättä ole tulevaisuuden menestyjiä.

10. Luuserit putoavat automaattisesti indeksistä pois ja voittajat nousevat tilalle

Indeksirahastojen tietynlainen nerous piilee myös siinä, että kuolevat yritykset tippuvat indeksistä automaattisesti pois ja parhaat yhtiöt nousevat tilalle. Esimerkiksi S&P 500 -indeksin yhtiöt päivitetään muutaman kerran vuodessa.

Tämä on nykyisin erittäin merkittävä asia, sillä siinä missä pörssiyhtiön keskimääräinen elinikä oli 55 vuotta vuonna 1950, niin se oli pudonnut 20 vuoteen vuonna 2015. S&P 500 -indeksin suuryritysten elinikä on nykyään enää 15 vuotta!

Ei ole siten ihan tuulesta temmattua väittää, että ”osta ja pidä” -taktiikka ei enää nykymaailmassa toimi. Osakepoimija joutuukin olemaan jatkuvasti varpaillaan, kun taas indeksisijoittaja voi tässäkin suhteessa ottaa rennosti.

Tässä olivat 10 parasta syytä sijoittaa indeksirahastoihin. Koska luit näin pitkälle, niin tässä vielä bonusvinkki!

Bonus: Indeksisijoittamisen tilastotieteellinen pohja ulottuu yli 200 vuoden päähän

Voidaan sanoa, että sijoittaminen on aina jossain määrin spekulatiivista, ja siksi vailla ”todellista” tieteellistä pohjaa. Osakkeiden arvoihin on esimerkiksi ladattu tulevaisuuden tuotto-odotuksia mukaan.

Sen kuitenkin tiedämme, että Yhdysvalloissa indeksi on yli 200 vuoden ajanjakson aikana tuottanut inflaatiokorjattuna ja osingot huomioiden noin 7% vuodessa. Tuotto on vielä suurempi, kun tarkastellaan vain modernia aikaa.

Mennyt tuotto ei ole tae tulevaisuuden tuotoista, mutta indeksisijoittaja laskee kuitenkin jossain määrin sen varaan, että markkina palaa tulevaisuudessakin sen pitkän aikavälin keskituottoon.

Lue lisää: Miten indeksisijoittaja menestyy laskumarkkinalla

Tässä olivat 10 parasta syytä sijoittaa indeksirahastoihin. Mitä ajatuksia kirjoitus sinussa herätti? Kommentoi alle!

Pyrin tässä blogissa jakamaan hyödyllistä tietoa säästämiseen, sijoittamiseen ja oman talouden hallintaan liittyen sekä auttamaan myös sinua saavuttamaan unelmasi. Julkaisen uuden kirjoituksen aina sunnuntaisin. Laita blogini seurantaan, jotta et jää mistään paitsi! 

Tervetuloa mukaan miljoonajahtiin!

Jaa tämä artikkeli sosiaalisessa mediassa:

4 vastausta artikkeliin “10 parasta syytä sijoittaa indeksirahastoihin

Mitä mieltä olet? Kommentoi, niin jutellaan lisää!