Katsaus vuoteen 2023 – kääntyikö markkina jo nousuun vai iskeekö taantuma?

Inflaatio, korkojen nousu ja energian hinnan kallistuminen alkavat todenteolla iskeä kotitalouksiin vasta tänä vuonna. Esimerkiksi korontarkastuspäivä on monella vielä edessä. Silti syvän taantuman edellyttämää massatyöttömyyttä ei ole näköpiirissä. Sivu sisältää mainoslinkkejä.*

Varovaisia ennustuksia

Disclaimer: En ole kummoinen ennustaja, joten seuraavat asiat perustuvat lähinnä todennäköisyyksiin ja mutuun.

Ukrainan sodalle ei nykytiedon valossa näy loppua. Todennäköisesti se tulee jatkumaan koko vuoden 2023 ajan. Samalla Eurooppa jatkaa venäläisestä energiasta irti pyristelemistä, ja pakotteita voidaan hyvin vielä lisätä. Tällä on luonnollisesti negatiivisia vaikutuksia talouden dynamiikkaan ja energian hintaan, mutta se on pientä ukrainalaisten kärsimysten rinnalla.

Jonkinlainen energiakriisi tai ainakin voimakkaat hintavaihtelut jatkuvat todennäköisesti ainakin vuosien 2023-2024 ajan. Saatamme olla pidemmän aikaa tilanteessa, jossa energia on huomattavan edullista kesällä ja öisin, mutta erittäin kallista talvella ja tiettyinä prime time -tunteina. Tämä siihen asti kunnes venäläinen energia on saatu Euroopassa kokonaan korvattua.

Inflaation suhteen on jo nähty taittumisen merkkejä. Varainhoitoyhtiö Blackrockin päästrategi Wei Li arveli HS:n haastattelussa, että inflaation pahin terä voi taittua nopeastikin, mutta se tulee jäämään pidemmäksi aikaa kuitenkin 4-5 %:n tasolle. Keskimäärin kuluttajahinnat siis jatkavat kallistumistaan myös vuonna 2023, mutta vähemmän kuin vuonna 2022.

Pitää tosin muistaa, että inflaatio oli pitkään varsin maltillisella tasolla ja selvästi alle Euroopan keskuspankin (EKP) virallisen 2 % tavoitteen, joten korjausliike ei sinänsä yllätä.

Blackrockin päästrategin mukaan poikkeuksellisen tilanteesta tekee se, että tällä kertaa inflaatiota aiheuttavat tarjonnan häiriöt (kuten komponenttipula), eivät kysynnän vaihtelut. Esimerkiksi monilla uusilla autoilla toimitusajat ovat edelleen luokkaa 1-2 vuotta, mikä nostaa niiden hintaa.

Lue seuraavaksi: Miten sijoittaja voi hyötyä inflaatiosta? 5 yllättävää tapaa!

Keskuspankit kiristivät ohjauskorkoja vauhdilla loppuvuodesta 2022. Vaikka inflaatio taittuisi nopeasti, ei korkoja todennäköisesti tulla löysäämään kovin nopeasti, ei ehkä lainkaan vuoden 2023 aikana. Wei Lin mukaan nykyinen taantuma onkin pääosin keskuspankkien toimien seurausta.

Nyt rahasta joutuu siis pitkästä aikaa maksamaan hintaa ja tämä tulee näkymään asuntomarkkinalla asuntojen hintojen laskun jatkumisena vuonna 2023. Hypon ennusteen mukaan lasku tulee olemaan suurinta 25 vuoteen eli sitten 90-luvun laman. Myös muut asiantuntijat ovat samoilla linjoilla.

Tämä on tavallaan itsestäänselvä asia, sillä yksinkertaisesti asunnon hankkiminen on aiempaa selvästi kalliimpaa, kun lainasta joutuu “nollan” sijaan maksamaan 3-5 %:n koron. Samalla kotitalouksien muut kustannukset nousevat, jolloin lainan hoitoon käytettävissä oleva raha pienenee, mikä vaikuttaa suoraan lainansaantiin. Nollakorkoajan onkin arvioitu nostaneen asuntojen hintoja selvästi.

Onko taantuma jo hinnoiteltu pörssikursseihin?

Ekonomistit ovat hyvin erilaisilla kannoilla sen suhteen, onko taantuma hinnoiteltu jo pörssikursseihin. Wei Lin näkemyksen mukaan ei vielä täysimääräisesti, sillä yritysten tulokset tulevat jäämään odotetuista.

Sen sijaan konkarisijoittaja Kim Lindström arvioi hiljattain Kauppalehden haastattelussa, että pohjat pörsseissä nähtiin todennäköisesti jo syksyllä. Lindströmin mukaan pörssi hinnoittelee jopa vuoden päähän. Kaikki tiedossa tai ennustettavissa oleva on jo osakkeiden hinnoissa. Niin on myös nykyinen taantuma.

Yksi keskeinen elementti, mikä syvästä taantumasta tai lamasta on tähän mennessä puuttunut, on massatyöttömyys. Vaikka viime aikoina on saatu lukea uutisia irtisanomisista ja lomautuksista, vaivaa silti monia aloja edelleen krooninen työvoimapula, eikä valtavaa työttömyysaaltoa ole näköpiirissä.

Arvelen, että Li ja Lindström saattavat molemmat olla oikeassa. Maltillisia negatiivisia yllätyksiä voi etenkin tietyillä aloilla olla vielä edessä, mikä heiluttaa pörssikursseja. Silti on mahdollista, että varsinaiset pohjat ovat takanapäin. Aika näyttää.

Lue myös: Inflaation vaarat

Kustannusten nousu iskee kotitalouksiin todenteolla vuonna 2023

Valtaosalla kotitalouksista asuntolainan korontarkastuspäivä osuu vuodelle 2023. Tällöin korkomenot voivat nousta 8-10 -kertaisiksi nykyiseen nähden. Siinä missä 200 000 euron lainan korkoihin meni luokkaa 1 000 euroa vuonna 2022, menee niihin 8 000 euroa vuonna 2023, minkä lisäksi korkojen verovähennysoikeus poistui vuoden alusta kokonaan. Sama korkomenojen nousu tapahtuu muissakin kotitalouksien lainoissa.

Monen kotitalouden edullinen määräaikainen sähkösopimus myös päättyy tänä vuonna. Halvan 4-5 sentin sähkön sijaan hinta pomppaa ainakin nelinkertaiseksi.

Vastuullisesti hoidetut taloyhtiöt tulevat nostamaan hoitovastikkeita arviolta 10-20 % vuoden 2023 tarkastuksessa. Tämä johtuu kohonneista energia-, kiinteistönhoito- ja korjauskustannuksista. Tähän on syytä kotitalouksien varautua jo nyt.

Myös rahoitusvastikkeiden korot nousevat. Monelle uudiskohteen ostaneelle luvassa on aikamoinen yllätys. Asuntosijoittajat saavat toki edelleen korkomenot vähentää.

Tämä kaikki luo paineen nostaa vuokria ainakin 20-30 %, mutta näin suuriin kertakorotuksiin tuskin on varaa tai mahdollisuutta, sillä vuokralaisista on pulaa jopa suurissa kaupungeissa. Näin ollen vuokranantajat kärsivät nousseet kustannukset aluksi omissa nahoissaan, joskin pikkuhiljaa nämä toki valuvat vuokriin.

Kuitenkin monen 4-5 %:n tuottoa sijoitetulle pääomalle saaneen asuntosijoittajan sijoitus kääntyy vuonna 2023 tappiolliseksi ja positiivinen kassavirta negatiiviseksi. Pieniä kämppiä onkin alkanut tulvia markkinalle. Esimerkiksi Talouselämä uutisoi hiljattain tästä asuntosijoittajien pelästyksestä.

Ruoan hinnan kallistuminen näkyi kuluttajien kukkarossa jo loppuvuodesta 2022. Jos energian hinta maltillistuu, ruoan hinnalle tuskin on enää samanlaisia korotuspaineita.

Mietteitä tähän vuoteen

Indeksisijoittajalle ei tunnetusti ole merkitystä sillä, mihin suuntaan osakemarkkina menee. Yleinen kustannustason nousu kuitenkin vaikeuttaa omassa sijoitussuunnitelmassa pysymistä. Vaihtoehdoiksi jäävät tulopuolen nostaminen tai menojen karsiminen, jos saman summan aikoo sijoittaa edelleen.

Kevään palkkaneuvottelukierroksilla todennäköisesti sorvataan 2-3 % yleiskorotukset. Tämä ei riitä inflaatiota vastaan alkuunkaan, vaan tosiasiallisesti kotitalouksien ostovoima heikkenee. Tämä puolestaan vaikuttaa vääjäämättä kulutuskysyntään.

Vähemmän tärkeät, ei-kriittiset hankinnat jätetäänkin ehkä vuonna 2023 tekemättä. Tämä voi näkyä esimerkiksi matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alalla, jotka kärsivät jo koronakurimuksessa paljon.

Omalla kohdallani karsin niin ikään ravintoloissa ja baareissa käynnistä. Olen siitä onnellisessa asemassa, että eipä inflaatio oikeasti pääse taloutta puraisemaan. Tämä on toki sen seurausta, että talous on vakaalla pohjalla eli tulot ja menot ovat ennen kriisiä jo olleet tasapainossa.

Minulla on kuitenkin tapana katsoa tulevaisuutta optimististen linssien läpi. Niin kauan kuin yritykset kärsivät kroonisesta työvoimapulasta, en usko syvään taantumaan tai lamaan. Toisaalta kaikki tiedossa olevat seikat ja epävarmuus ovat jo osakkeiden hinnoissa, joten pörssiromahdus vaatii suuria negatiivisia yllätyksiä.

Toisaalta markkina voi kääntyä nousuun nopeastikin, jos yritysten tuloskunto säilyy ja inflaatio taittuu sekä energiakriisi saadaan ratkaistua. En kuitenkaan lähde arvailemaan, miten markkina lyhyellä aikavälillä kehittyy. Pitkällä aikavälillä todennäköisyydet ovat vahvasti nousun puolella, kuten on tapahtunut viimeisen 200 vuoden ajan.

Laita blogi tilaukseen alta, niin et koskaan missaa yhtään postausta!

Pyrin tässä blogissa jakamaan hyödyllistä tietoa säästämiseen, sijoittamiseen ja oman talouden hallintaan liittyen sekä auttamaan myös sinua saavuttamaan unelmasi. Julkaisen uuden kirjoituksen yleensä aina sunnuntaisin. Laita blogini seurantaan, jotta et jää mistään paitsi!

Jaa tämä artikkeli sosiaalisessa mediassa:

Mitä mieltä olet? Kommentoi, niin jutellaan lisää!