Inflaatiosta ja jopa hyperinflaatiosta on viime aikoina varoiteltu ekonomistien toimesta toistuvasti. Keskuspankkien setelikoneiden painaessa lisää rahaa yötä päivää ja korkojen ollessa ennätyksellisen matalalla sille onkin hyvät perusteet. Mutta miten sijoittaja voi hyötyä inflaatiosta? Sivu sisältää mainoslinkkejä.*
Mitä inflaatio tarkoittaa?
Inflaatiosta keskusteltaessa puhutaan usein pelkästä hintainflaatiosta eli hintojen noususta johtuvasta rahan ostovoiman heikkenemisestä. Kun jokin tuote maksaa tänään yhden euron, on sen hinta vuoden päästä 1,10 euroa ja niin edelleen.
Inflaatio laajemmassa merkityksessä kuitenkin tarkoittaa rahan reaalisen arvon alenemista. Kun rahaa on markkinalla paljon, menettää yksittäinen euro suhteellisesti arvoaan. Jos rahaa on vähän, on yksittäinen euro arvokkaampi. Tämä johtaa mainittuun hintojen nousuun ja ostovoiman heikkenemiseen.
Inflaatio tarkoittaa hintojen yleistä ja laaja-alaista nousua. Jos vain joidenkin tuotteiden ja palveluiden hinnat nousevat, mutta joidenkin laskevat, ei kyse ole välttämättä inflaatiosta, vaan markkinataloudelle tavanomaisesta hintavaihtelusta. Inflaatiota mitataan erilaisilla hintaindekseillä, joista käytetyin on kuluttajahintaindeksi.
Mistä inflaatio johtuu?
Inflaation syynä pidetään nykyisin rahan tarjonnan kasvua. Asiaa voi ajatella näin: kun markkinalla ei ole paljon rahaa, jokaisen euron arvo on suuri, koska niitä ei ole paljon. Jos seteleitä printataan keskuspankkien toimesta valtavasti lisää, ja kaikilla on paljon euroja, yhden euron arvo putoaa, koska tarjontaa on paljon.
Myös matala korkotaso johtaa inflaatioon, sillä kun lainarahaa saa halvalla, ottaa sitä yhä useampi (yksityishenkilöt, yritykset, valtiot..) ja aina vain suurempia määriä. Koska raha syntyy markkinoille lainan ottamisen kautta, synnyttää velan ottaminen uutta rahaa, mikä puolestaan voimistaa inflaatiota.
Otetaan yksinkertainen esimerkki vielä. Jos rahan kokonaismäärä markkinalla on hypoteettisesti miljoona euroa ja sinulla on satatuhatta euroa, omistat tuolloin 10%:ia kaikesta rahasta. Jos valtio nostaa rahan määrän kymmeneen miljoonaan, eikä sinulla oleva rahamäärä nouse, omistat enää 1%:n osuuden kaikesta rahasta.
Koska tietyn tuotteen, vaikka auton tai asunnon, arvo säilyy markkinataloudessa suhteellisesti samana, nostaa tässä esimerkissä markkinalla oleva lisäraha tuotteen hinnan ennen pitkää kymmenkertaiseksi. Näin ollen, lisäraha markkinalla tekee sinusta köyhemmän kuin ennen – paitsi suhteellisesti, niin myös reaalisesti.
Mitä haittaa inflaatiosta on?
Koska palkat eivät nouse samaa tahtia hintojen yleisen nousun kanssa, heikkenee kuluttajien ostovoima inflaation myötä. Sama pätee eläkkeisiin ja sosiaalitukiin, jos niihin ei tehdä indeksikorotuksia. Yhdellä eurolla saa ostettua vähemmän kuin aiemmin, joten voimakas inflaatio vähentää tuotteiden ja palveluiden kysyntää markkinalla.
Toisaalta pidemmän aikaa kestänyt inflaatio luo ennen pitkää painetta nostaa palkkoja, ja yritykset joutuvat hinnoittelemaan tuotteitaan jatkuvasti uusiksi, mistä syntyy kustannuksia. Hintojen nostaminen tiheästi lisää myös yleistä tyytymättömyyttä. Vaihteleva inflaatio voi myös lisätä epävarmuutta ja keinottelua markkinalla.
Pahimmassa tapauksessa hyperinflaatio eli hillittömän korkea hintojen nousu voi johtaa siihen, että ihmiset eivät enää pysty kustantamaan jokapäiväisiä pakollisia menojaan. Kulutustavaroita aletaan hamstrata, jos niiden hinta nousee lähes päivittäin, ja kaikesta tulee nopeasti pula. Hyperinflaatio voi horjuttaa koko yhteiskunnan vakautta.
Keskuspankit pyrkivät pitämään inflaation vakaalla ja suhteellisen matalalla noin 2%:n tasolla, mutta kuitenkin käynnissä. Apuna käytetään muun muassa ohjauskorkoja. Inflaation vastakohta deflaatio eli rahan arvon nouseminen nimittäin johtaa kulutuskysynnän hiipumiseen ja sitä kautta talouden näivettymiseen.
Korona on johtanut massiiviseen setelielvytykseen
Yhdysvaltain keskuspankki FED on printannut korona-aikana jo 35%:ia lisää dollareita verrattuna kaikkiin ikinä liikkeelle laskettuihin dollareihin. Se on aivan valtava määrä, eikä loppua näy! Myös Euroopan keskuspankki EKP on vetänyt samaa linjaa. Samaan aikaan korot on pidetty nollassa.
Sijoittajan ei ole pitkään aikaan tarvinnut huolehtia inflaatiosta, mutta viime keväästä lähtien se on yhtäkkiä nostanut päätään. Toukokuussa inflaatio oli Suomessa peräti 2,2 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen, mikä on korkeimpia lukemia kymmeneen vuoteen. Huhtikuusta toukokuuhun hinnat nousivat 0,2 prosenttia.
Olisikin ollut erikoista, jos markkinoille virtaava valtava rahamäärä ei ala jossain vaiheessa näkyä kiihtyvänä inflaationa. EKP:n tavoite on kahden prosentin inflaatiotaso, mutta sen on jopa arvioitu nousevan Yhdysvalloissa ja Euroopassa 3-5%:n tasolle pysyvästi.
Miten sijoittaja voi hyötyä inflaatiosta?
1. Asuntolaina sulaa käsiin
Inflaatio alentaa nollakorkoisella tilillä makaavien rahojen arvoa nopeasti. Samalla se kuitenkin nakertaa myös asuntolainan määrää.
Sadantuhannen euron laina tänään ei ole enää yhtä suuri tulevaisuudessa, kun inflaatio syö lainasta 2-3%:ia vuosittain. Tämä sillä oletuksella, että palkat nousevat pitkällä aikavälillä inflaation perässä. Sama pätee myös sijoitusasuntoihin.
2. Omaisuuden arvo nousee
Hintojen noustessa kautta linjan myös sijoittajan omistaman omaisuuden, kuten asuntojen ja kesämökkien, arvo nousee. Sijoittaja voikin hyödyntää inflaation tuomaa arvonnousua muuttamalla käteisvarojaan esimerkiksi kiinteistösijoituksiksi.
3. Kiinteistöistä saa yhä korkeampaa vuokraa
Yleisen hintatason noustessa inflaation myötä, nousevat ennen pitkää myös vuokrat. Tällöin sijoitusasunto, joka ei aiemmin tuottanut positiivista kassavirtaa, saattaa yhtäkkiä kääntyä plusmerkkistä kassavirtaa tuottavaksi. Asuntojen hinnat ja sen seurauksena vuokrat myös yleensä nousevat yleistä hintatasoa nopeammin.
Positiivinen, tasaisesti kasvava kassavirta tarjoaa hyvää suojaa inflaatiolta, kun vuokraa voi nostaa yleisen hintatason kehityksen mukaisesti. Kiinteistöt ovatkin korkeassa inflaatiossa hyvä sijoitus.
4. Yritysten tuotot kasvavat
Hintojen noustessa yritysten tuotot kasvavat, mikä hyödyttää osakkeenomistajia. Oletetaan esimerkiksi, että yrityksen voittomarginaali on 30%:ia. Tämä lätkäistään kaikkien tuotteesta tai palvelusta aiheutuvien kustannusten päälle.
Tällöin inflaation aiheuttaman raaka-ainekustannusten nousun myötä yritys voi nostaa tuotteen hintaa kustannuksten ja kustannusten päälle laskettavan marginaalin verran, jolloin sille jää enemmän voittoa per tuote.
Tämä toki edellyttää, että yritys pystyy siirtämään kallistuvien raaka-aineiden hinnat lopputuotteiden hintoihin, eikä joudu leikkaamaan omaa voittomarginaaliaan. Erityisen vahvoilla ovat siten omien alojensa hintajohtajat, jotka pystyvät määrittelemään itse hintansa ja joita koko ala seuraa.
Toisaalta voimakkaaseen inflaatioon liittyy markkinaromahduksen riski, jos kuluttajien ostovoima hiipuu liiaksi.
Lue seuraavaksi: Mihin sijoittaa? Tässä 10 parasta indeksirahastoa!
5. Kulta, kryptot ja muut arvon säilyttäjät
Kultaa on perinteisesti pidetty hyvänä arvon säilyttäjänä inflaatiota vastaan. Se ei itsessään tuota mitään, kuten yritykset tekevät, mutta sen hinta on historiallisesti tarkasteltuna ollut suhteellisen vakaa. Kulta on edelleen varteenotettava vaihtoehto suojaksi inflaatiota vastaan.
Kryptovaluutat ovat riskisijoitus, joiden mahdollista käänteistä korrelaatiota voimakkaaseen inflaatioon ei vielä tiedetä, mutta niiden on arveltu kykenevän säilyttämään arvoa kullan tavoin. Toisaalta kevään 2020 osakemarkkinaromahduksessa kryptot putosivat vielä osakkeitakin voimakkaammin eli ne eivät ainakaan tuolloin kyenneet säilyttämään arvoa.
Muita arvonsäilyttäjiä voivat olla esimerkiksi raaka-aineet, arvokellot tai -korut, vintage-tuotteet, taide-esineet ja metsä.
Lue lisää: Onko bitcoin kupla?
Lopuksi
Tässä olivat 5 tapaa, miten sijoittaja voi hyötyä inflaatiosta. Inflaatio saattaa voimistuessaan aiheuttaa laskua tai jopa nopean korjausliikkeen osakemarkkinalla.
Koronan tavoin se jakaa yritykset voittajiin ja häviäjiin: kulutustavaroiden ja elintarvikkeiden kysyntään inflaatio ei juuri vaikuta samoin kuin sellaisiin yrityksiin, joilla on hinnoitteluvoimaa. Nämä jopa hyötyvät inflaatiosta. Sen sijaan ei-välttämättömiä palveluja ja tuotteita tarjoavien yritysten kysyntään voimakkaalla inflaatiolla voi olla negatiivista vaikutusta.
Inflaatio saattaa voimistuessaan johtaa myös korkojen nousuun, kun keskuspankit yrittävät hillitä sitä. Tämä puolestaan heijastuu nopeasti asunto- ja osakemarkkinoihin. Tuomiopäivän profeetat ovat puhuneet jopa niin sanotusta kaiken kuplasta eli siitä, että kaikki omaisuuslajit romahtaisivat samanaikaisesti. Hyperinflaatio voisi toimia tämän laukaisijana.
Pitkäjänteinen osakeindeksisijoittaja voi kuitenkin seurailla inflaatiouutisia rauhallisin mielin. Jos sijoitusasuntoa harkitsee ja onnistuu löytämään sellaisen edullisesti alle markkinahinnan, voi nyt olla hyvä aika ostaa. Ainakin käteiselle on syytä keksiä nykymarkkinassa muuta tekemistä kuin tilillä lepääminen, sillä inflaatio näyttää kiihtyvän.
Laita blogi tilaukseen alta, niin et koskaan missaa yhtään postausta!
Pyrin tässä blogissa jakamaan hyödyllistä tietoa säästämiseen, sijoittamiseen ja oman talouden hallintaan liittyen sekä auttamaan myös sinua saavuttamaan unelmasi. Julkaisen uuden kirjoituksen aina sunnuntaisin. Laita blogini seurantaan, jotta et jää mistään paitsi!
Tervetuloa mukaan miljoonajahtiin!
3 vastausta artikkeliin “Miten sijoittaja voi hyötyä inflaatiosta? 5 yllättävää tapaa!”