Sivu sisältää mainoslinkkejä.
Tässä kirjoituksessa käsitellään seuraavia aiheita:
- Mitä karhumarkkinalla tarkoitetaan
- Mikä on markkinatilanne tällä hetkellä
- Mikä on ollut indeksien keskimääräinen historiallinen tuotto
- Miten indeksisijoittaja menestyy laskumarkkinalla
Mitä tarkoittaa “karhumarkkina”?
Karhumarkkina (engl. “bear market”) tarkoittaa pitkään jatkunutta laskukautta markkinalla. Vastaavasti käsitettä härkämarkkina (“bull market”) käytetään pitkään jatkuneesta nousukaudesta. Miten indeksisijoittaja menestyy laskumarkkinalla ilman aktiivista näkemyksen ottamista? Se selviää myöhemmin tässä kirjoituksessa.
Karhumarkkina ei siten tarkoita äkillistä kurssiromahdusta, vaan pitkään jatkuvaa laskevaa markkinatrendiä. Karhumarkkinan aikana osakemarkkinalla voi tapahtua korjausliikkeitä, jolloin markkina hetkellisesti jälleen nousee, mutta sitten se palaa takaisin laskevaan yleistrendiin.
Markkinoita yleisesti ottaen hallitsevat kaksi tunnetta: ahneus ja pelko. Nämä tunteet vuorottelevat paitsi yksittäisten sijoittajien niin myös sijoittajakollektiivin mielessä. Karhumarkkina pitääkin sisällään siirtymän korkeasta optimismista (ahneus, euforia) sijoittajien keskuudessa laajalle levinneeseen pessimismiin ja pelkoon. Karhumarkkinalle on tyypillistä, että laskukausi jatkuu niin pitkään, että markkinat kokonaisuudessaan valtaa yleinen pessimismi. Käytännössä tämä tarkoittaa useita vuosia. Tämä johtaa itseään vahvistavaan kierteeseen, jossa yhä useammat sijoittajat myyvät omistuksiaan laskeviin osakekursseihin, jonka seurauksena kurssit laskevat lisää ja taas yhä useampi myy omistuksiaan.
Karhumarkkinan lopussa sijoittajien keskuudessa vallitsee usein epäusko siitä, että voiko markkina enää koskaan nousta. Sanotaan, että veri virtaa kaduilla, sillä inhimillisiltä tragedioilta ei voimakkaiden laskujen aikana ole vältytty. Tämä johtuu erityisesti siitä, että moni menettää karhumarkkinan aikana työpaikkansa yritysten mennessä nurin ja samalla omaisuuden arvo laskee voimakkaasti, mikä voi johtaa asuntojen pakkomyynteihin ja niin edelleen.
Erityisesti viimeisinä nousumarkkinalle mukaan tulleet sijoittajat myyvät sijoituksiaan usein tappiolla pois, kun markkina kääntyy laskuun. Moni polttaakin näissä markkinanousun loppuvaiheissa näppinsä, eikä välttämättä enää koskaan palaa osakemarkkinoille. Näin kävi esimerkiksi 2000-luvun alun teknokuplan aikana.
Tilanne tällä hetkellä
Olemme eläneet – hetkellisestä koronapudotuksesta huolimatta – jo historiallisen pitkässä nousumarkkinassa. Nousu nimittäin starttasi jo finanssikriisin jälkeen vuonna 2009, jonka jälkeen markkina on noussut lähes yhtä soittoa koronan aiheuttama hetkellinen korjausliike pois lukien.
Viime aikoina puheet osakemarkkinan kuplautumisesta ovatkin jälleen nostaneet päätään. Kuplautuminen tarkoittaa sitä, että osakkeiden markkina-arvot ovat härkämarkkinan euforisessa tilassa karanneet niiden todellisista arvoista. Keskuspankkien harjoittama elvytys on osaltaan voimistanut tätä ilmiötä viime aikoina.
Puheilla on myös katetta: pörssit ovat jälleen kaikkien aikojen ennätyslukemissa ikään kuin mitään koronaa ei olisi koskaan ollutkaan. Valitettavasti yritysten tulokset eivät ole seuranneet perässä.
Lue myös: Kuinka tulla miljonääriksi 25 vuodessa
Korona on lisäksi jakanut yrityksiä hyvin voimakkaasti voittajiin ja häviäjiin. Jotkin alat, kuten vaikka peliala ja striimauspalvelut, ovat hyötyneet koronasta voimakkaasti. Toiset alat, kuten matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-ala kamppailevat olemassaolostaan. Tämä herättää kysymyksen, onko yleisindeksiä seuraavaan indeksirahastoon sijoittaminen mielekästä, kun voittajien ohella salkku täyttyy myös näistä häviäjistä. Miksi ei valitsisi pelkkiä voittajia salkkuun? Tämä on mahdollista myös indeksisijoittajalle erilaisten teemarahastojen avulla.
Ammattitreidaaja Jukka Lepikkö ennustaa tuoreessa Nordnetin videossa, että markkina kääntyy laskutrendiin lähikuukausien aikana. Lepikkö nostaa esiin, että arvostusten ollessa näin korkealla seuraavan viiden tai kymmenen vuoden tuotto-odotus indeksille on negatiivinen. Toisaalta hän tuo esiin, että laskumarkkina on historiallisesti kestänyt joskus jopa 10-15 vuotta. Treidaaja kykenee hyödyntämään myös laskumarkkinaa esimerkiksi shorttaamalla.
Indeksisijoittaminen laskumarkkinalla
Osakemarkkina on tuottanut pitkällä aikavälillä keskimäärin noin 8% vuodessa. Esimerkiksi professori Jeremy Siegelin laskelman (kts. kuva alla) mukaan osakemarkkinan reaalituotto inflaatio ja osingot huomioiden oli USA:n markkinoilla keskimäärin 6,6% vuodessa vuosina 1802-2012 (210 vuotta). Tämä siitä huolimatta, että ajanjaksolle mahtuu pari maailmansotaa ja monia muita kriisejä! Modernina aikana jenkkipörssi on tuottanut noin 10-12% vuodessa, josta vähennetään 1-2%:n vuosittaisen inflaation osuus.
Pitkäjänteistä indeksisijoittajaa ja treidaajaa yhdistää, että kummallekin on oikeastaan täysin yhdentekevää se, mihin suuntaan markkina on menossa. Niin härkä- kuin karhumarkkinakin tarjoaa heille mahdollisuuksia. Treidaaja tosin lähtee jokaiseen treidiinsä aina kulujen verran takamatkalta ja jokaista voittajaa kohti on lukuisia häviäjiä. Treidaamisen taustalla ei myöskään ole minkäänlaista tieteellistä tutkimusta, ja vain parhaat menestyvät siinä pitkällä aikajänteellä.
Kuukausittain indeksirahastoa ostava saa samalla kuukausisummalla yhä suuremman määrän rahasto-osuuksia, kun markkina laskee. Näin ollen jos esimerkiksi 30 vuoden aikahorisontilla operoiva indeksisijoittaja vain malttaa pitää kuukausisijoituksensa myös 10-15 vuoden laskukauden aikana, tulee hän ostaneeksi osakkeita salkkuun sekä “halvalla” että “kalliilla”. Halvalla osakkeita tulee salkkuun enemmän, joten pitkäjänteinen indeksisijoittaja ostaa osakkeita automaattisesti alle pitkän aikavälin keskihinnan!
Olen eri kannalla Lepikön kanssa siitä, että markkinaa voisi lyhyellä tähtäimellä yrittää ennustaa tai ajoittaa. Nousumarkkina voi hyvin jatkua keskuspankkirahan tukemana vaikka 1-3 vuotta vielä. Kenties pidempäänkin. Parhaat tuotot on usein tehty härkämarkkinan lopulla, ja vuosien poissaolo markkinalta voi tulla sijoittajalle kalliiksi. Kukaan ei todellisuudessa tiedä, mihin suuntaan markkina seuraavat vuodet menee. Tai jos tietäisi, ei hän olisi siitä täällä kertomassa, vaan istuisi miljardien päällä jossain.
Lähihistorian ennustaminen osakemarkkinalla on huomattavasti vaikeampaa kuin pitkän aikavälin kehityksen ennustaminen. Lyhyellä aikavälillä markkina voi mennä mihin suuntaan tahansa, kun taas pitkällä aikavälillä markkina on tuottanut noin 8% vuodessa. 20-30 vuoden aikahorisontilla operoiva indeksisijoittaja voi ainakin jossain määrin luottaa siihen, että pörssi palaa sen pitkän aikavälin keskituottoon, vaikka välillä tultaisiin alas. Indeksisijoittaminen on siten toimiva sijoitusmuoto myös laskumarkkinalla, kunhan sijoittaja on kärsivällinen ja pitkäjänteinen.
Myös teemarahastoja voi harkita salkkuun mausteeksi, mutta niidenkään ylisuoriutumisesta yleisindeksiä seuraaviin rahastoihin verrattuna ei ole tieteellistä näyttöä.
Lue lisää indeksisijoittamisesta: Sijoitusfilosofiani
Pyrin tässä blogissa jakamaan hyödyllistä tietoa säästämiseen, sijoittamiseen ja oman talouden hallintaan liittyen sekä auttamaan myös sinua saavuttamaan unelmasi. Julkaisen uuden kirjoituksen aina sunnuntaisin. Laita blogini seurantaan, jotta et jää mistään paitsi!
Tervetuloa mukaan miljoonajahtiin!
3 vastausta artikkeliin “Miten indeksisijoittaja menestyy laskumarkkinalla?”