Nordnetin indeksirahastot muuttuvat vastuullisiksi – kannattaako esg-rahastoihin sijoittaa?

crop farmer showing money in green summer field in countryside

Nordnet ilmoitti viime viikolla, että sen rahastot seuraavat jatkossa esg-indeksejä. Seligsonin ja Handelsbankenin rahastot ovat näin tehneet jo jonkin aikaa. Mutta kannattaako esg-rahastoihin sijoittaa? Sivu sisältää mainoslinkkejä.*

Mitä tarkoittaa vastuullinen sijoittaminen (esg)?

ESG tulee sanoista environmental, social and governance, jolla tarkoitetaan yhtiöiden ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen sekä hallinnointitapaan liittyviä periaatteita. 

Vastuulliselle sijoittamiselle ei ole olemassa yhtä universaalia määritelmää, mutta sillä useimmiten viitataan juuri esg:n mukaisten periaatteiden noudattamiseen.

Käytännössä esg-kriteerien noudattaminen yleensä tarkoittaa, että rahaston sijoituksista karsitaan pois seuraavat toimialat: uhkapelit, fossiiliset polttoaineet, alkoholi, aikuisviihde, aseet, kannabis ja tupakka.

Esg-rahastoissa esiintyvät siten ainakin toistaiseksi esimerkiksi Applen, Microsoftin, Amazonin ja Googlen kaltaiset teknologiajätit. Tämä siitä huolimatta, että näillä firmoilla on varmasti paljon parantamisen varaa vastuullisuusnäkökulmasta tarkasteltuna.

Vastuullisen sijoittamisen lajit

Vastuullista sijoittamista on mahdollista harjoittaa monella eri tavalla.

Yksi näistä on edellä mainittu tiettyjen toimialojen jättäminen pois. Tämä niin sanottu skriinaus nostaa luonnollisesti pintaan erilaisia subjektiivisia näkemyksiä sen suhteen, mitkä yhtiöt tai toimialat kuuluu pudottaa pois ja mitä ei. Yhtä totuutta ei ole olemassa.

Toinen tapa on pyrkimys sijoittaa toimialan parhaisiin yhtiöihin, jotka yleensä ovat myös toiminnassaan keskimääräistä vastuullisempia. Huippuyhtiöt minimoivat tulevaisuuden riskejä, eivätkä jätä mitään sattuman varaan.

Kolmas on pyrkimys aktiivisena omistajana vaikuttaa huonoihin yhtiöihin esimerkiksi hallituksessa tai yhtiökokouksessa puhe- ja äänivaltaa käyttämällä. Myös rahastot voivat halutessaan näin toimia.

Aktiivinen omistajuus onkin kasvattanut suosiotaan passiiviseen skriinaukseen nähden, sillä se on huomattavasti vaikuttavampaa. Tämä kuitenkin edellyttää merkittäviä pääomia.

Kritiikki

Esg-kriteerejä on kritisoitu muun muassa siitä, että ne ovat häilyviä ja tulkinnanvaraisia, eivätkä ne täysin huomioi vaikkapa alihankintaketjuja.

Tämän vuoksi ne mahdollistavat ainakin jossain määrin niin sanotun viherpesun, jossa yritykset esiintyvät vastuullisempina kuin ne oikeasti ovat.

Lisäksi sijoittajille myydään käytännössä lähinnä hyvää omaatuntoa, sillä vastuullisesti toimivien yritysten osakkeiden ostamisella ei ole käytännön merkitystä näiden yritysten liiketoimintaan.

Osakekaupassa rahat nimittäin siirtyvät ostajalta myyjälle, eivät yrityksen kassaan. Ostamalla esg-rahastoa ei siten suoraan tue näiden yritysten toimintaa, vaikka joitain epäsuoria vaikutuksia sillä voi olla.

Nämä vaikutukset syntyvät vaikkapa sitä kautta, että yritykset kollektiivina alkavat toimia vastuullisemmin, kun painetta tulee myös sijoittajien taholta.

Kuluttajien toiminta on kuitenkin lopputuloksen kannalta paljon sijoittajien toimintaa tärkeämpää.

Esg-rahastoilla ylituottoa?

crop farmer showing money in green summer field in countryside
Photo by Karolina Grabowska on Pexels.com

Lukuisten tutkimusten ja meta-analyysien mukaan esg-periaatteita noudattavat yhtiöt ovat tarjonneet ylituottoa niin Yhdysvalloissa, Euroopassa kuin kehittyvillä markkinoillakin.

Esg-firmojen ylituotolle on hiljattain löydetty myös selittävä tekijä. Ylituotto perustuu markkinoilla jo entuudestaan laajalti tunnettuun ilmiöön: yhtiöiden niin sanottuun laatufaktoriin, ei esg:hen itsessään. Havaintoa voi pitää merkittävänä.

Monien aiempien tutkimusten mukaan niin pienyhtiöihin (small cap) kuin arvoyhtiöihin (value) sijoittaminen on historiallisesti tuonut ylituottoa perinteisiin firmoihin nähden. Tämä johtuu niiden erilaisesta riskiprofiilista. Aiheesta lisää tässä kirjoituksessa.

Esg-skriinaus näyttääkin tiputtavan huonolaatuisia (esimerkiksi huonosti johdettuja) yrityksiä indeksistä pois, kun taas laatuyhtiöt huomioivat esg-tekijät toiminnassaan.

Näin ollen esg-indeksien ylituotto saattaa olla small cap ja value -yhtiöiden tavoin pysyvää, eikä vain tilapäinen markkinailmiö. Laaja tietoisuus edellä mainittujen tuomista ylituotoista ei nimittäin ole korjannut ilmiötä.

Samalla pitää kuitenkin muistaa, että pienet laatuyhtiöt eivät ole tuoneet ylituottoa kaikkina ajanjaksoina. Myöskään esg-rahastoilta on turha tätä odottaa.

Mennyt tuotto ei tunnetusti ole tae tulevasta, joten mitään takeita ylituotoista ei tulevaisuudessa ole. Voinee kuitenkin olettaa, että esg-indeksit eivät ainakaan tuota ns. perinteisiä indeksejä huonommin.

Tulevaisuuden odotukset

Voidaan ajatella, että tulevaisuudessa kuluttajat alkavat enenevissä määrin ottaa vastuullisuusnäkökulmat huomioon ostopäätöksissään. Vastuuttomasti toimivat yritykset alkavat myös joutua yhä kireämmän sääntelyn kohteeksi.

Toisaalta esimerkiksi vaatekaupassa kuluttajien arvot eivät päädy tekoihin asti, vaan raha lopulta ratkaisee. Ajatuksista tekoihin on vielä pidempi matka kuin sanoista tekoihin.

Samaan aikaan EU aikoo kuitenkin alkaa säännellä pikamuotia eli pikamuotiketjuihin kohdistuu tätä kirjoitettaessa huomattava sääntelyriski.

Painetta vastuulliseen toimintaan tulee siis useampaa eri kautta, eikä kuluttajien toiminta yksin ratkaise.

Toinen näkökulma onkin, että vastuullisesti toimivat yritykset ovat paremmin varautuneita tulevaan kuin vastuuttomasti toimivat. Ne hallitsevat esimerkiksi ympäristö- ja yhteiskuntariskejään muita paremmin.

Esimerkiksi työntekijöiden työskentelyolosuhteita koskevat asiat ovat olleen tiuhaan mediassa esillä viime vuosina (ja hyvä niin). Yhteiskuntavastuuta kantava yritys minimoi riskin saada osakseen negatiivista julkisuutta.

Suomessa alkoholi- ja tupakkaveroja nostetaan käytännössä jokaisen hallituksen toimesta hallituspohjasta riippumatta, sillä näiden verottamista pidetään yleisesti hyväksyttynä. Hinnalla alkaa varmuudella jossain kohtaa olla vaikutusta tuotteiden kysyntään.

Moni maa on myös ilmoittanut tähtäävänsä kokonaan savuttomaksi.

Samoin luottoluokittajat ovat alkaneet antaa parempia luokituksia vastuullisesti toimiville yrityksille. Ne arvioivat tällaisten yritysten toiminnan vähemmän riskiseksi.

Tätä kautta vastuullisuudesta on rahallista hyötyä esg-yrityksille, sillä niiden korkomenot ovat pienemmät ja ne saavat lainaa markkinalta helpommin ja edullisemmin ehdoin. Esimerkiksi kivihiilen louhintaan on jo liki mahdotonta saada markkinoilta rahoitusta.

Yrityksen johdolta olisi hölmöä ja jopa omistajien edun vastaista olla ottamatta näitä seikkoja huomioon.

Entä paheyhtiöt sitten?

tobacco beside a glass of alcoholic beverage
Photo by Artyom Malyukov on Pexels.com

Riski ja tuotto kulkevat tunnetusti käsi kädessä. Mitä kovempaa riskiä ottaa, sen kovempi on yleensä tuottopotentiaali, mutta samalla luonnollisesti myös tappioriski ja volatiliteetti (heilunta) kasvavat.

Niin sanottuihin paheyhtiöihin sijoittava ottaa huomattavasti muita kovempaa riskiä, mikä voi mahdollistaa ylituoton.

Tämä potentiaalinen ylituotto voi perustua mm. siihen, että valtaosa sijoittajista alkaa suosia vastuullisia yrityksiä. Tämän seurauksena niiden hinnat nousevat luoden arvostuskuplan, jolloin niiden tulevaisuuden tuotto-odotus laskee. Samaan aikaan paheyhtiöitä kenties laiminlyödään.

Esg-kriteerit ovat kuitenkin niin moninaisia, että tästä ei ole tätä kirjoitettaessa viitteitä. On vaikea nähdä, että paheyhtiöillä olisi saavutettavissa riskikorjattua ylituottoa indeksiin nähden.

Esg-rahastoissa esiintyy toki myös vähemmän toimialakohtaista hajontaa kuin niin sanotuissa perinteisissä indeksirahastoissa. Tämä voi johtaa niiden tilapäiseen yli- tai alisuoriutumiseen.

Vaikutukset Nordnetin rahastoihin

Suomi-indeksirahastosta (25 yhtiötä) tippuvat pois Fortum ja Neste. Tilalle nousevat Metsä Board ja Tokmanni.

Nordnetin Ruotsi-indeksirahastosta (70 yhtiötä) poistuvat Africa Oil, Evolution, International Petroleum, Kindred, Lundin Energy ja Swedish Match.

Indeksimuutoksen vuoksi Ruotsi-rahastoon lisätyt yritykset ovat Fortnox, Addnode, Lundbergföretagen, Industrivärden, Heba Fastighets AB, Volvo Car, New Wave Group, Karnov, Axfood, Lindab ja OX2. Osa näistä nousee muista kuin vastuullisuussyistä eli ne ovat kasvattaneet markkinaosuuttaan.

Tanska-indeksirahastosta (25 yhtiötä) poistuvat Carlsberg ja Royal Unibrew. Tilalle tulevat ChemoMetec ja Simcorp.

Muutos varsinkin Suomi-indeksirahaston osalta voi vaikuttaa järjettömältä, sillä Neste on biopolttoaineiden pioneeri ja se valittiin hiljattain maailman neljänneksi parhaaksi kestävän kehityksen kriteerit huomiovaksi yritykseksi.

Nesteen pääasiallinen toimiala on kuitenkin edelleen öljynjalostus, mikä riittää pudottamaan sen indeksistä. Jotkut voivat pitää tätä myös täysin oikeutettuna – mielipiteet ovat subjektiivisia.

Neste on yksi Helsingin pörssin parhaiten tuottaneista firmoista, mutta tässäkään tapauksessa mennyt tuotto ei ole tae tulevasta.

Hajautuksen näkökulmasta Norja-indeksirahasto muuttuu kuitenkin vielä aiempaakin kiinnostavammaksi, sillä se ei ala seurata esg-indeksiä Oslon pörssin korkeasta energiasektoripainosta johtuen.

Se siis sisältää jatkossakin suuria energiayhtiöitä, jotka parhaillaan pyristelevät irti riippuvuudestaan fossiilisisiin polttoaineisiin. Niin sanottuihin ruskeisiin käänneyhtiöihin sijoittaminen voi tuoda ainakin tilapäisesti ylituottoa niiden korkeammasta riskistä johtuen.

Yksi vaihtoehto on aina myös se, että ottaa Nestettä ja Fortumia pienen siivun salkkuun Suomi-indeksirahaston rinnalle.

Lue seuraavaksi Analyysi: Nordnetin pohjoismaiset indeksirahastot (ex-Superrahastot)

Lue myös Analyysi: Kannattaako uuteen Nordnet indeksirahasto Teknologiaan sijoittaa?

Kannattaako esg-rahastoihin sijoittaa?

sand texture writing typography
Photo by Ann H on Pexels.com

On olemassa vakuuttavaa meta-tason tutkimusnäyttöä siitä, että esg-indeksirahastot tarjoavat ylituottoa niin sanottuihin perinteisiin indekseihin nähden.

Mennyt tuotto ei kuitenkaan ole tae tulevasta. Emme tiedä, korjaantuuko anomalia ajan myötä.

Lienee kuitenkin turvallista olettaa, että esg-rahastot eivät ainakaan heikennä sijoittajan saamia tuottoja.

Laajamittainen sijoittaminen esg-rahastoihin voi teoriassa luoda arvostuskuplan, mutta käytännössä tämäkin riski on hyvin vähäinen. Kuplautuminen edellyttäisi universaaleja esg-kriteerejä ja todennäköisesti huomattavasti nykyistä tiukempaa toimialojen skriinausta.

Pidän Nordnetin indeksirahastojen siirtymistä esg-indeksejä seuraaviksi lähinnä olankohautuksen arvoisena asiana. En näe aihetta muuttaa omaa sijoitussuunnitelmaa.

Yleisesti ottaen pidän hyvänä asiana, että yritykset alkavat toimia yhä vastuullisemmin. Kuluttajien tekemillä valinnoilla ja EU-sääntelyllä on kuitenkin tässä kaikkein suurin vaikutus.

Laita blogi tilaukseen alta, niin et koskaan missaa yhtään postausta!

Pyrin tässä blogissa jakamaan hyödyllistä tietoa säästämiseen, sijoittamiseen ja oman talouden hallintaan liittyen sekä auttamaan myös sinua saavuttamaan unelmasi. Julkaisen uuden kirjoituksen pääsääntöisesti aina sunnuntaisin. Laita blogini seurantaan, jotta et jää mistään paitsi!

Tervetuloa mukaan miljoonajahtiin!

Jaa tämä artikkeli sosiaalisessa mediassa:

Mitä mieltä olet? Kommentoi, niin jutellaan lisää!