Viime aikoina on uutisoitu yllättävästä ilmiöstä velkaneuvonnassa: hyvätuloiset ovat velkaantuneet pikavipeistä. Myös koronakriisi on johtanut siihen, että moni hyvätuloinen pelkää menettävänsä kotinsa. On alettu puhua niin sanotuista rikkaista köyhistä. Mutta mistä ilmiö johtuu? Sivu sisältää mainoslinkkejä*.
Elämäntapainflaatio
Olisipa minulla parempi palkka ja enemmän rahaa! Tätä lausetta kuulee usein. Suuremmat tulot eivät kuitenkaan automaattisesti johda taloudellisesti vapaampaan elämään, sillä uhkana on niin sanottu elämäntapainflaatio.
Elämäntapainflaatio tarkoittaa sitä, että tulotason noustessa menot kasvavat samassa suhteessa. Tällöin korkeammat tulot eivät johda siihen, että saa enemmän rahaa säästöön, vaan sen sijaan kulutus kasvaa.
Tämä tapahtuu usein kuin varkain: ostetaan hieman kalliimpaa kahvia, käydään vähän paremmissa ravintoloissa, ostetaan arvokkaampia huonekaluja, hankitaan kalliimpi auto, muutetaan isompaan asuntoon ja niin edelleen.
Ajatellaan, että nyt kun on paremmat tulot, on ansaittu käyttää enemmän rahaa. Arjen pienet aiempaa kalliimmat valinnat kuitenkin johtavat siihen, että suurikin palkankorotus helposti vain mystisesti häviää jonnekin.
Samalla muodostuu uusi elintaso, jonka ylläpitämiseksi oravanpyörää on poljettava vielä kovempaa ja rahaa tienattava vielä enemmän. Korkeammat kulut vakiintuvat osaksi omaa taloutta ja niistä on todella vaikea päästä enää eroon.
Kun eletään kädestä suuhun, voi pieni vastoinkäyminen elämässä suistaa koko talouden raiteiltaan.
Velkaantumisen taustalla usein osamaksut ja kulutusluotot
Pienistä osamaksuista muodostuu salakavalasti suuri rasite omalle taloudelle, vaikka tulot olisivat hyvät.
Takuusäätiön viestintäpäällikkö Minna Mattilan mukaan hyvätuloinen usein arvioi maksukykynsä väärin. Maksukyvyn ajatellaan olevan hyvä, vaikka yhtäkkiä se ei enää sitä olekaan, kun luottoja on paljon.
Ongelmana on myös, että hyvien tulojen myötä velkaa saa otettua paljon. Samassa taloudessa asuvat voivat ottaa velkaa toisistaan tietämättä, eivätkä velkojen antajatkaan näe kokonaistilannetta. Yhtäkkiä kulutusluottoja voi olla jo useiden kymppitonnien arvosta.
– Luottoa otetaan pienimmällä mahdollisella kuukausierällä ja ajatellaan, että kyllähän me tuosta selvitään. Kun näitä luottoja on useampia, ei enää selviydytäkään ja velat eivät lyhene. Maksetaan vain kuluja ja korkoja valtavat määrät.
Minna Mattila, Takuusäätiö / IS.fi
Yhtäkkiä ollaan siis tilanteessa, jossa tilipäivänä kaikki ylimääräinen raha menee osamaksuihin. Loppukuusta on elettävä jo luotolla, jotta arki pyörii. Jos jotain menee rikki, on ostettava jälleen osamaksulla. Elämä menee tilipäivästä tilipäivään kituuttamiseksi ja ruokakaupassa joutuu laskemaan senttejä.
– Tästä tulee palapeli, johon herätään liian myöhään. Sen jälkeen aletaan maksaa velkaa ottamalla uutta velkaa, ei osata hakea apua eikä vetää nyöriä tiukemmalle.
Mattila, Takuusäätiö
Lopulta ollaan kierteessä, jossa velkaa on lyhennettävä uudella velalla.
Kuluttamisen ohella ongelma on saattanut lähteä liikkeelle myös muusta syystä, mutta usein taustalla kuitenkin on heikko oman talouden hallinta. Taloudessa ei toisin sanoen ole ollut kunnollisia puskureita yllättävän elämäntilanteen varalle.
– Pariskunnan yhteinen vuosiansio on 80 000 tai 90 000 ja silti asuntolaina on saattanut päätyä ulosottoon. Taustalla voi olla melkein mitä vaan. On ollut muun muassa peliongelmaa tai sitten yllättävä tilanne, kuten sairastuminen.
Kirsi Parikka, talous- ja velkaneuvoja / YLE
Ihmiset eivät myöskään ymmärrä, että 40 000 euron kulutusluotto 15 vuoden maksuajalla tarkoittaa 70 000 euron takaisin maksettavaa summaa, kuvailee talous- ja velkaneuvoja Kirsi Parikka Ylelle.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimuspäällikkö Anu Raijaksen mukaan joka kolmannella velkaantumisen on aiheuttanut suoraan ylikulutus.
– On paljon nähtävissä pikavippien ketjuttamista. Otetaan luottoa, kun ei ole varaa maksaa edellisiä luottoja. Elämänkriisi, yllättävä elämänmuutos, avioero tai muusta syystä johtuva äkillinen tulojen romahdus on taustalla.
Anu Raijas, tutkimuspäällikkö / YLE
Miten eroon elämäntapainflaatiosta?
Ensimmäinen steppi on päästä eroon veloista. Lue lisää aiheesta Kuinka päästä eroon veloista -kirjoituksestani.
Toiseksi tulojen ja menojen seuranta on kaiken a ja o. Jos ei lainkaan seuraa, minne rahat menevät, silloin ne vain mystisesti katoavat johonkin mustaan aukkoon.
Kolmas hyvä keino on laittaa palkankorotuksesta aina puolet säästöihin ja sijoituksiin. Säästämisen automatisointi auttaa. Tällöin palkankorotus parantaa elintasoa, mutta samalla tuo myös talouteen vakautta.
Neljänneksi on syytä pohtia, mitkä asiat elämässä oikeasti merkitsevät. Uusi tavara tekee tutkitusti onnelliseksi 28 minuutin ajaksi. Sen jälkeen ihminen alkaa jo haluta seuraavaa asiaa.
Elämme kulutusyhteiskunnassa, jossa kuluttamista markkinoidaan kaikkialla ja lainaa saa helposti. Kuluttamisen ympärille rakentuu kokonaisia identiteettejä. Sosiaalisen median starat luovat mielikuvia, että kuluttamalla samoja tuotteita kuin he, voi elää samanlaista kiiltokuvaelämää. On kuitenkin syytä kysyä itseltään, tekeekö tämä tuote minut oikeasti onnelliseksi?
Viidenneksi oman talouden kaikki kulut on syytä perata tarkalla kammalla läpi säännöllisesti. Esimerkiksi asuntolaina kannattaa kilpailuttaa säännöllisesti. Sen voi tehdä helposti Etua.fi -palvelua* (avautuu uuteen välilehteen) hyödyntämällä, jonka kautta saa lainatarjoukset useammalta pankilta yhdellä lomakkeella.
Laita blogi alta tilaukseen, niin et missaa yhtään postausta!
Pyrin tässä blogissa jakamaan hyödyllistä tietoa säästämiseen, sijoittamiseen ja oman talouden hallintaan liittyen sekä auttamaan myös sinua saavuttamaan unelmasi. Julkaisen uuden kirjoituksen aina sunnuntaisin. Laita blogini seurantaan, jotta et jää mistään paitsi!
Tervetuloa mukaan miljoonajahtiin!
One thought on “Rikkaat köyhät – 5 tapaa välttyä elämäntapainflaatiolta!”