Miten Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaisi osakemarkkinoihin?

black smoke coming from fire

Pidän Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan epätodennäköisenä, mutta mahdollisena. Laajamittainen sota olisi paitsi suuri inhimillinen tragedia, heijastuisi se väistämättä myös pörsseihin ympäri maailman. Sivu sisältää mainoslinkkejä.*

Euroopan pitkä rauhan aika – historiallista taustaa

people on street with european union flag
Photo by Son Tung Tran on Pexels.com

Euroopassa on viime vuosikymmeninä saatu elää historiallisesta perspektiivistä tarkasteltuna poikkeuksellisen pitkään kestänyttä rauhan aikaa. Samalla alueen talous ja ihmisten hyvinvointi on noussut uuteen kukoistukseen.

Yhtenä tärkeänä taustatekijänä tässä kehityksessä voidaan pitää sitä, että ihmiskunnalla on tapana oppia virheistään – ainakin niistä tuhoisimmista. Jonkinlaista hengissäpysymisviettiä tällä lajilla siis on, vaikka se ei aina siltä vaikuta.

Erityisesti toisen maailmansodan jälkeen haluttiin varmistaa, ettei samanlainen joukkotuho pääse toistumaan enää koskaan.

Keinoina ovat ennen kaikkea olleet kansainväliset ihmisoikeussopimukset (mm. Euroopan ihmisoikeussopimus v. 1950), kansalliset lainsäädännölliset toimet (mm. holokaustin kieltämisen kriminalisointi, kiihottaminen kansanryhmää vastaan rikoslakiin), ja lähentyminen naapureiden kanssa (mm. Euroopan Unioni).

Britannian pääministeri Winston Churchill esitti toisen maailmansodan jälkeen syksyllä 1946 ajatuksen ”Euroopan Yhdysvalloista”. Liittouman yhtenä keskeisenä tavoitteena olisi sotien ehkäiseminen.

Aloite johti ensin Euroopan neuvoston luomiseen 1949. Sen pohjalta syntyi lopulta Euroopan Unioni Maastrichtin sopimuksella vuonna 1992.

Euroopan Unionia voidaan siten pitää paitsi taloudellisena ja poliittisena liittona, niin myös kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisena rauhan projektina – ja se rauha on kestänyt.

Vuonna 1991 hajonneen Neuvostoliiton maat jäivät aluksi EU:n ulkopuolelle, mutta sittemmin Viro, Latvia ja Liettua ovat liittyneet mukaan. Kyseiset maat liittyivät EU:n ohella myös sotilasliitto Naton jäseniksi vuonna 2004.

Viimeisimpänä EU:n ja Naton jäsenyyttä on tavoitellut Ukraina, jonka perustuslakiin Nato-jäsenyys on jo kirjattu.

Maassa on kuitenkin ollut konflikti käynnissä käytännössä siitä lähtien, kun Venäjä valloitti Krimin niemimaan helmikuussa 2014. Tämä estää Nato-jäsenyyden, sillä Natoon voi liittyä vain maa, joka ei ole osallisena akuutissa konfliktissa.

Venäjä on väittänyt lännen luvanneen, ettei Nato laajenisi itään ja vaatii siitä takuita. Länsimaat ovat lupauksen kiistäneet. Putin kuitenkin käyttää sitä eräänlaisena tekosyynä tilanteen eskaloimiseen.

Toisaalta vaikuttaa siltä, että Putin haikailee paluuta suur-Venäjän aikaan. Hän ilmeisesti haluaa jäädä historiaan hallitsijana, joka palautti Venäjän entiseen ”loistoonsa”. Krimin alueen hän on jo ”palauttanut” Venäjälle.

Ukrainan kriisi on viimeistään saanut aikaan sen, että Venäjää jälleen kuunnellaan ja se otetaan vakavasti. Krimin valloitus on kuitenkin saanut lännen asettamaan taloudellisia ja muita pakotteita Venäjää kohtaan. Ne jatkuvat edelleen.

Sotiminen ei yleisesti ottaen kannata – paitsi sotateollisuudelle

person in brown coat and black pants standing on gray concrete floor
Photo by cottonbro on Pexels.com

Sotiminen on kansantaloutta ja hyvinvointia näivettävää, kun jopa huomattava osa bruttokansantuotteesta on käytettävä sotilaalliseen varusteluun. Kuolonuhrien ohella sota jättää jälkeensä savuavia raunioita.

Sodan aloittaminen voi tilapäisesti nostaa hallitsijan suosiota, jos kansalaiset kokevat sen perustan oikeutettuna, mutta ennen pitkää kansa yleensä myös väsyy sotimiseen. Näin kävi esimerkiksi Yhdysvalloille Afganistanin kanssa.

Aseteollisuuden olemassaolon edellytys on paitsi sotilaallinen kilpavarustelu ja uhkakuvat, niin myös se, että jossain päin maailmaa soditaan. Muutoinhan esimerkiksi ammuksia ja ohjuksia ei tarvitsisi valmistaa koko ajan. Saati sitten toinen toistaan tuhoisampia aseita.

Venäjä ja Yhdysvallat ovat ylivoimaisesti maailman kaksi suurinta aseidenviejämaata. Ei olekaan tavatonta, että konfliktin toinen osapuoli ostaa aseensa itänaapuristamme ja toinen jenkkilästä – kumpikin tarvittaessa välikäsien kautta.

Länsimaat ovat pitkään saaneet elää sikäli rauhassa, ettei sotaa ole käyty aivan niiden takapihalla. Poissa näkyvistä, poissa mielestä. Ukrainan kriisi on toiminut monelle eräänlaisena herätyksenä sen suhteen, että sota voi olla mahdollinen myös Euroopassa.

Miten Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaisi osakemarkkinoihin?

black smoke coming from fire
Photo by Pixabay on Pexels.com

Käsittelin viime kirjoituksessa tehokkaita markkinoita. Tehokkaiden markkinoiden hypoteesi perustuu ajatukseen, että osakkeiden hinnat ainakin pääsääntöisesti heijastelevat kaikkea markkinoilla olevaa tietoa.

Siten osakkeisiin on suurella todennäköisyydellä jo hinnoiteltu mukaan Venäjän hyökkäyksen uhkaa.

Kun Venäjä valloitti Krimin niemimaan Ukrainalta helmikuussa 2014, laskivat pörssit suuruusluokkaa 3-5% ympäri maailman. Moskovan pörssi jopa yli 10%.

Indeksit ovatkin viime aikoina olleet selvässä laskussa. Esimerkiksi FTSE 100 -indeksi laski pelkästään tämän viikon maanantaina 2%. Frankfurtin ja Pariisin pörsseissä tultiin yli 3% alas. Venäjän arvioitiin aloittavan hyökkäyksensä tällä viikolla.

Voidaan pitää jokseenkin selvänä, että sodan syttymistä ei ole vielä täysimääräisesti hinnoiteltu osakkeisiin, koska varmaa se ei ole. Näin ollen sota johtaisi laskuun pörsseissä ympäri maailman. En lähde arvailemaan, miten suuriin laskuihin.

Hyökkäys johtaisi todennäköisesti myös ruoan ja polttoaineen hintojen nousuun. Onhan Ukrainan arvioitu olevan maailman kolmanneksi suurin maissin ja neljänneksi suurin vehnän vientimaa vuosina 2021-2022.

Eurooppa on puolestaan riippuvainen venäläisestä maakaasusta, ja EU:n mahdollisesti asettamat pakotteet voisivat johtaa Venäjän vastapakotteisiin.

Lopuksi: Jos sota syttyy, mitä tehdä?

fashion people woman legs
Photo by cottonbro on Pexels.com

Pidän sodan syttymistä edellä mainituista syistä epätodennäköisenä. Sotiminen ei yksinkertaisesti ole kannattavaa. Se ei ole sitä inhimillisesti (sota veljeskansaa vastaan), eikä kansantaloudellisesti. EU on myös seissyt yhtenä rintamana pakotteiden takana.

45 miljoonan asukkaan Ukrainan miehittäminen ei myöskään ole mikään pikkujuttu. Konflikti voisi helposti venyä vuosien tai jopa vuosikymmenten mittaiseksi.

Pitkäjänteisen indeksisijoittajan ei kannata hötkyillä tässäkään tilanteessa. Oman osakesalkun maantieteellistä hajautusta on tietysti paikallaan miettiä, jos niin ei ole vielä tehnyt. Aiheesta voi lukea lisää Indeksisijoittajan käsikirjasta.

Laita blogi alta tilaukseen, niin et missaa yhtään postausta!

Pyrin tässä blogissa jakamaan hyödyllistä tietoa säästämiseen, sijoittamiseen ja oman talouden hallintaan liittyen sekä auttamaan myös sinua saavuttamaan unelmasi. Julkaisen uuden kirjoituksen aina sunnuntaisin. Laita blogini seurantaan, jotta et jää mistään paitsi!

Tervetuloa mukaan miljoonajahtiin!

Jaa tämä artikkeli sosiaalisessa mediassa:

Mitä mieltä olet? Kommentoi, niin jutellaan lisää!