Musta joutsen -kirjasta tunnetuksi tullut arvostettu matemaatikko ja ekonomi Nicholas Nassim Taleb kohautti hiljattain julkaisemalla paperin, jossa hän argumentoi bitcoinin arvon olevan tasan nolla. Sivu sisältää mainoslinkkejä*.
Olen suhtautunut bitcoiniin ja muihin kryptovaluuttoihin kuin Veikkauksen peleihin. Pelisalkustani löytyy bitcoinia ja ethereumia hieman mausteena, mutta olen henkisesti varautunut menettämään niihin sijoittamani varat.
Mikä bitcoin on?
Ihan alkuun on paikallaan selventää, mitä kryptovaluutat ylipäätään ovat. Lainaus Wikipediasta: “Kryptovaluutta on kryptografiaan perustuva digitaalinen virtuaalivaluutta. Kryptovaluuttoja on nykyisin yli 5000 kappaletta, ja uusia syntyy koko ajan[1]. Niistä tunnetuin on vuonna 2008 syntynyt Bitcoin.[2] Bitcoinin lisäksi on olemassa useita satoja erilaisia kryptovaluuttoja, joita yleensä kutsutaan vaihtoehtovaluutoiksi (”altcoins”). Niillä saattaa olla erilaisia ominaisuuksia ja niiden käyttötarkoitus voi olla määritelty. Esimerkiksi STEEM-valuutta luotiin sisällöntuottajien palkitsemiseen vuonna 2016 perustetulla Steem-nimisellä alustalla.”
Puhuttaessa kryptovaluutoista keskustellaan siis varsin laajasta ryhmästä erilaisia ja eri tekniikoihin pohjautuvia virtuaalivaluuttoja. Ala on heikosti säänneltyä ja sitä voikin perustellusti kutsua villiksi länneksi. Ei nimittäin ole tavatonta, että jokin suuri toimija vain katoaa markkinalta tai joutuu talousrikostutkinnan kohteeksi.
Tämä kirjoitus keskittyy yksinomaan bitcoiniin. Jälleen lainaus Wikipediasta: “Bitcoin on täysin hajautettu sähköinen valuutta, jonka toiminta ei riipu keskuspankista tai muusta keskitetystä tahosta. Sen siirtämisen mahdollistaa bitcoin-ohjelmaa ajavien tietokoneiden maailmanlaajuinen vertaisverkko. Bitcoin-siirtojen oikeellisuus varmistetaan kryptologisin menetelmin hyödyntäen vertaisverkon laskentatehoa. Jokainen siirto kirjataan julkiseen, kaikkien nähtävillä olevaan tilikirjaan, josta käytetään nimitystä lohkoketju.”
Väite: Bitcoin vanhentuu, kun tilalle kehitetään uusi parempi virtuaalivaluutta
Taleb nostaa artikkelissaan esiin sen, että bitcoinin tilalle voi koska tahansa syntyä uusi parempi virtuaalivaluutta. Toisaalta tulevien sukupolvien keskuudessa bitcoin ei enää välttämättä ole “in”, jolloin kohta sillä ei enää olekaan arvoa. Muun muassa näistä syistä bitcoinin arvo on nolla Talebin mukaan.
Mahdollista tämä toki on. Tällä samalla asialla on kuitenkin spekuloitu jo bitcoinin perustamisesta (2008) lähtien, mutta aina vain se on säilyttänyt asemansa. Toisaalta edes edistyneempiin teknologioihin perustuvat virtuaalivaluutat eivät ole bitcoinin asemaa juuri horjuttaneet.
Bitcoinin market cap nimittäin on edelleen noin 45% koko kryptomarkkinasta. Alaspäin on toki tultu, sillä vuotta aiemmin sen osuus oli liki 70%. Ehkäpä lasku on jo alkanut?
Toisaalta bitcoinin ja sen taustalla olevan lohkoketjuteknologian on odotettu lyövän läpi jo vuosia, mutta se on jäämässä ikuiseksi lupaukseksi. Taleb argumentoi, että lohkoketjuteknologian erinomaisuudesta ei ole mitään näyttöjä.
Väite: Bitcoin on kelvoton vaihdannan väline.
Väite on pääosin totta, koska bitcoin-transaktioon kuluva aika on niin pitkä, että kauppaa on mahdotonta tehdä reaaliajassa. Samalla bitcoinin arvo heilahtelee rajusti, mikä tekee siitä kehnon vaihdannan välineen: hintoja pitäisi periaatteessa olla jatkuvasti säätämässä. Lisäksi voidaan argumentoida, että valuutta ei voi samaan aikaan olla spekulatiivinen sijoituskohde, jolta odotetaan arvonnousua.
Toisaalta bitcoin on esimerkiksi El Salvadorin virallinen valuutta ja jotkin verkkokaupat hyväksyvät sen maksuvälineenä. Joitain reaalielämän käyttökohteita sille siis on. Tällä voi perustella sillä olevan arvoa vaihdannan välineenä.
Bitcoinin käyttö vaihdannassa ei kuitenkaan ole juuri yleistynyt viime vuosina. Elon Musk kertoi taannoin, että Teslan voi ostaa pian bitcoineilla, mutta veti lausunnon sittemmin takaisin bitcoin-louhinnan korkeaan sähkönkulutukseen vedoten. Bitcoin näyttää jäävän marginaaliseksi, mitä tulee vaihdantaan.
Väite: Bitcoinia ostamalla tukee rikollisuutta.
Kyllä ja ei. Toki bitcoiniin hakeutuu rikollista rahaa sen tarjoaman anonymiteetin vuoksi, ja valuutan arvo nousee, kun sitä ostetaan. Samalla mahdollisen rikollisesti hankitun omaisuuden arvo nousee.
Rikollista rahaa on tosin pesiytynyt ihan kaikkialle: ei se vain bitcoinia koske. Rikollisuus on pitkälle menevän anonymiteetin lieveilmiö, ei suoranaisesti bitcoinin vika.
Toisaalta bitcoinin ja muiden virtuaalivaluuttojen myötä nykyisten pankkien rinnalle on noussut sääntelemätön ikään kuin varjopankkijärjestelmä, mikä voi horjuttaa koko talouden vakautta.
Bitcoinit myös käytännössä ovat harvojen hallussa. Sen arvon tahallisesta manipuloinnista on keskusteltu säännöllisesti. Esimerkiksi Elon Muskin twiitti saattaa nopeasti heilauttaa bitcoinin arvoa useita kymmeniä prosentteja. Myös tether stablecoinia (arvo aina yksi dollari) on epäilty käytettävän bitcoinin arvon manipuloinnissa. Kryptojen on myös väitetty vaurastuttavan huippurikkaita entisestään.
Väite: Bitcoinin käyttö lakkaa sähkön kulutuksen vuoksi.
Bitcoinien louhinta toki vie valtavasti sähköä, mutta samaan aikaan sitä kuitenkin voidaan tehdä aina vaan ekologisemmin. On vaikea uskoa, että bitcoinin käyttö päättyisi tästä syystä.
Mikään ympäristöystävällinen valinta bitcoin ei kuitenkaan ole.
Väite: Bitcoin on digitaalista kultaa
Taleb nostaa esiin, että bitcoinia ei voi verrata kultaan, sillä sen kykyyn säilyttää arvoa ei voi luottaa. Lisäksi bitcoin vaatii jatkuvaa ylläpitoa, eikä sille ole käyttökohteita kuten kullalla, josta voi valmistaa vaikka koruja. Kulta ei myöskään tuhoudu ajan saatossa, kuten bitcoinille käy jatkuvasti, kun lompakkojen salasanat unohtuvat.
Bitcoinin arvon säilymistä perustellaan usein sen rajallisella määrällä. Rajallinen määrä ei kuitenkaan itsessään takaa mitään, jos valuutalle ei ole ostajia. Rajallisuus ei luo arvoa, jos kysyntää ei ole. Esimerkiksi jos luon oman virtuaalivaluutan, jossa on vain yksi kolikko, ei tuolla kolikolla ole mitään arvoa, mikäli sitä ei kukaan halua ostaa.
Taleb tuo esiin, että bitcoinin arvo sukelsi 2020 keväällä osakemarkkinaa enemmän, mikä osaltaan puoltaa sitä, ettei kyseessä ole arvon säilyttäjä. Bitcoin ei siis näyttäisi toimivan pörssiromahduksissa arvon säilyttäjänä. Bitcoinin kurssin raju heilahtelu tekee siitä myös mieluisan kohteen spekuloijille.
Johtopäätökset: Onko bitcoin kupla?
Bitcoinin alkuperäisenä ajatuksena lienee ollut, että se on keskuspankeista riippumaton, hajautettu ja sääntelemätön virtuaalinen valuutta, jota voi käyttää vaihdannan välineenä. Samalla se on täysin anonyymi.
Todellisuudessa bitcoin on kuitenkin jäämässä marginaaliseksi vaihdannassa, ja sitä uhkaa hidas näivettyminen, vaikka toisaalta muun muassa jenkkipankit Morgan Stanley ja Fidelity ovat tuomassa markkinoille bitcoiniin sijoittavia rahastoja. Keskuspankit tosin ovat niin ikään tuomassa omia virtuaalivaluuttojaan markkinoille.
Talebin keskeinen argumentti on, että jos arvelee bitcoinin koskaan poistuvan käytöstä, korvautuvan paremmalla teknologialla tai sille voivan käydä mitä tahansa muuta, niin silloin sijoituksen nykyarvo on 0. Kyseessä on ihan rahoituksen perusteoriaa.
Toisaalta Taleb argumentoi, että bitcoin on epäonnistunut valuuttana, sillä se ei täytä mitään valuutan kriteerejä. Se ei myöskään suojaa pörssiromahduksilta ja sitä on nykyään helppoa jäljittää, mikä poistaa anonymiteettiedun. Bitcoinilla ei Talebin mukaan ole mitään tekemistä kullan kanssa, ja sen taustalla olevan lohkoketjuteknologian erinomaisuudesta ei ole näyttöä.
Suhtaudun edelleen bitcoiniin spekulatiivisena, vedonlyöntiin verrattavissa olevana sijoituskohteena. On sula mahdottomuus, että valuutta olisi samaan aikaan sekä spekulatiivinen sijoituskohde, jolta odotetaan arvon nousua, että vaihdannan väline. Lohkoketjuteknologiaan liittyy myös selviä heikkouksia, kuten liian hitaat transaktiot.
Bitcoiniin ja kryptovaluuttoihin laajemminkin on viime aikoina liittynyt vahvasti kuplan piirteitä. Ihmiset juoksevat erilaisten sentticoinien perässä toivoen niiden arvon vaikkapa tuhatkertaistuvan, olipa virtuaalivaluutan taustalla uskottavaa teknologiaa tai ei.
Virtuaalivaluuttojen kritisointi saa myös pienen niitä kiihkeästi puolustavan joukon takajaloilleen, sillä monella ilmeisesti on paljon rahaa pelissä. En itse suosittele sijoittamaan bitcoiniin kuin sellaista rahaa, jonka on valmis menettämään. Bitcoin-kupla pysyy ilmassa tasan niin kauan kuin ihmisillä riittää siihen uskoa. Tuo usko voi kadota massoilta nopeastikin, jolloin bitcoin jää pienen piirin harrastukseksi.
Omat vähäiset bitcoin- ja ethereum-sijoitukseni ovat suomalaisella Northcryptolla, joka on Finanssivalvonnan alainen toimija*. Northcrypto ei ole ihan yhtä halpa kuin jotkin ulkomaiset välittäjät, mutta pidän sitä luotettavampana ja suomalaisista toimijoista se on edullisin. Myös käyttöliittymä on erittäin helppo.
Lue seuraavaksi: Mikä on “pelisalkku” ja mitä se sisältää?
Laita tämä blogi seurantaan, jos koit nämä vinkit hyödyllisiksi. Lisää hyvää sisältöä on tulossa!
Pyrin tässä blogissa jakamaan hyödyllistä tietoa säästämiseen, sijoittamiseen ja oman talouden hallintaan liittyen sekä auttamaan myös sinua saavuttamaan unelmasi. Julkaisen uuden kirjoituksen aina sunnuntaisin. Laita blogini seurantaan, jotta et jää mistään paitsi!
Tervetuloa mukaan miljoonajahtiin!
3 vastausta artikkeliin “Onko bitcoin kupla?”